Toimintasuunnitelmasta tuloslaskelmaan : talouden suunnittelun ja seurannan kehittäminen
Saarela, Tiina (2020)
Saarela, Tiina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018228
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018228
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Nuorten Ystävät ry, joka on valtakunnallisesti toimiva sosiaali- ja terveysalan järjestö. Järjestön toiminta on laajentunut viime vuosien aikana uusien toimintojen ja hankkeiden myötä. Laajentumisen myötä oli havaittu monia kehittämiskohteita toimintojen ja hankkeiden kokonaishallinnoinnissa erityisesti toiminnan ja talouden suunnittelussa, seurannassa, raportoinnissa ja tiedonkulussa. Kehittämistehtävässä selvitettiin eri hankkeiden nykyiset toimintamallit ja pyrittiin luomaan yhtenäiset toimintamallit kaikille toiminnoille, jotta kokonaisuus olisi paremmin hallittavissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös tunnistaa, millaista osaamista tarvitaan mahdollisesti lisää hankehenkilöstölle.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koottiin kirjallisista ja sähköisistä lähteistä. Tietoperustassa kuvattiin yleisesti järjestötoimintaa ohjaavat lait ja säännöt sekä toiminnan ja talouden suunnittelun, seurannan ja raportoinnin periaatteet järjestössä. Teorian rinnalla kuvattiin nykytilanne kohdeorganisaatiossa.
Työn lähestymistavat olivat sekä konstruktiivinen tutkimus että toimintatutkimus. Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullisia menetelmiä. Tärkein menetelmä oli järjestön hankkeiden taloudesta vastaaville henkilöille tehty puolistrukturoitu kysely toiminnan ja talouden nykyisistä toimintatavoista, -malleista ja työkaluista. Kyselyn avulla saatiin täsmällistä tietoa käytössä olevista toimintamalleista ja koulutustarpeista. Kyselyn jälkeen pidettiin purkutilaisuus kyselyyn osallistuneille ja keskusteltiin kyselyn tuloksista. Purkutilaisuudessa tuli esiin useita kehittämiskohteita, jotka pyrittiin huomioimaan kehittämistehtävässä. Muita tutkimusmenetelmiä olivat taloushallinnon henkilöstölle tehdyt kyselyt ja havainnointi, jotka vahvistivat hankevastaaville tehdyn kyselyn tuloksia.
Opinnäytetyön tuloksena toimintamalleja yhtenäistettiin mallintamalla ensimmäiset prosessit IMS-toimintajärjestelmään. Lisäksi talousraportteja ja käytänteitä muutettiin palvelemaan enemmän toimintojen ja hankkeiden tarpeita talouden seurannan osalta. Työn aikana kehitettyjä uusia talousraportteja ja -käytäntöjä on otettu käyttöön jo työn aikana ja kehitetty eteenpäin saatujen palautteiden perusteella. Järjestössä ei ollut yhtenäistä vuosikelloa toiminnoille, jonka vuoksi vuosikello kuvattiin IMS-toimintajärjestelmään.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koottiin kirjallisista ja sähköisistä lähteistä. Tietoperustassa kuvattiin yleisesti järjestötoimintaa ohjaavat lait ja säännöt sekä toiminnan ja talouden suunnittelun, seurannan ja raportoinnin periaatteet järjestössä. Teorian rinnalla kuvattiin nykytilanne kohdeorganisaatiossa.
Työn lähestymistavat olivat sekä konstruktiivinen tutkimus että toimintatutkimus. Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullisia menetelmiä. Tärkein menetelmä oli järjestön hankkeiden taloudesta vastaaville henkilöille tehty puolistrukturoitu kysely toiminnan ja talouden nykyisistä toimintatavoista, -malleista ja työkaluista. Kyselyn avulla saatiin täsmällistä tietoa käytössä olevista toimintamalleista ja koulutustarpeista. Kyselyn jälkeen pidettiin purkutilaisuus kyselyyn osallistuneille ja keskusteltiin kyselyn tuloksista. Purkutilaisuudessa tuli esiin useita kehittämiskohteita, jotka pyrittiin huomioimaan kehittämistehtävässä. Muita tutkimusmenetelmiä olivat taloushallinnon henkilöstölle tehdyt kyselyt ja havainnointi, jotka vahvistivat hankevastaaville tehdyn kyselyn tuloksia.
Opinnäytetyön tuloksena toimintamalleja yhtenäistettiin mallintamalla ensimmäiset prosessit IMS-toimintajärjestelmään. Lisäksi talousraportteja ja käytänteitä muutettiin palvelemaan enemmän toimintojen ja hankkeiden tarpeita talouden seurannan osalta. Työn aikana kehitettyjä uusia talousraportteja ja -käytäntöjä on otettu käyttöön jo työn aikana ja kehitetty eteenpäin saatujen palautteiden perusteella. Järjestössä ei ollut yhtenäistä vuosikelloa toiminnoille, jonka vuoksi vuosikello kuvattiin IMS-toimintajärjestelmään.