Uusiutuvien energiamuotojen käyttö ja mahdollisuudet pientaloissa
Jelekäinen, Janne (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917708
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917708
Tiivistelmä
Tämän Opinnäytetyön aiheena on pientalon taloteknisten järjestelmien päivitys energiankulutuksen sekä -tehokkuuden näkökulmasta. Työn tilaajana toimi asennuspalvelu PP Sodankylästä, missä kohde myös sijaitsee.
Opinnäytetyötä silmällä pitäen on työhön ryhdytty jo vuonna 2016, jolloin kohteen todentuneiden energiankulutuslukemien saamiseksi, tällöin kohteeseen asennettiin erillismittauspisteitä, ja tästä syystä käytössä on tarkkoja mittaustuloksia eri järjestelmien kuluttamasta sähköenergiasta. Mittaustulosten avulla energiatehokkuuden parantaminen saadaan kohdennettua oikeaan järjestelmään kustannus-tehokkaasti. Eri vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien teoriaa on tutkittu alan julkaisuista, artikkeleista sekä valmistajien tekemistä kokeista ja malleista.
Nykyisen sähkölämmitysjärjestelmän ja vesiuunin lisäksi vertailuun otettiin ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet. Aurinkokeräimien tuottoa tarkasteltiin neljän hengen perheessä lämpimän veden kulutuksella 200 l/vrk tasokeräinalan ollessa 8 m². Laskennallista tuottoa järjestelmästä saadaan 2 842 kWh/a. Tällä voitaisiin kattaa lähes kokonaan lämpimän käyttöveden tarve maaliskuusta syyskuuhun ja koko vuoden käyttöveden lämmitykseen kuluvasta energiasta noin puolet. Ilma-vesilämpöpumpun tuottoa tarkasteltiin ulkolämpötilan pysyvyyden mukaan eri lämpötilaväleillä.
Ilma-vesilämpöpumpun alimpana ulkolämpötilana lämmitykseen käytettiin –23 °C:ta ja lämpimän käyttöveden valmistukseen –18 °C:ta. Laskennan lähtötietoina lämmitykseen kuluvan ostosähkön osuus oli ollut yhteensä 18 523 kWh/a. Tämä olisi ilmavesilämpöpumppua käytettäessä mahdollista saada laskemaan 10 199 kWh/a, joten on perusteltua todeta, että ilmavesilämpöpumpun hankinta on kannattavaa myös pohjoisimpiin osiin Suomea.
Opinnäytetyötä silmällä pitäen on työhön ryhdytty jo vuonna 2016, jolloin kohteen todentuneiden energiankulutuslukemien saamiseksi, tällöin kohteeseen asennettiin erillismittauspisteitä, ja tästä syystä käytössä on tarkkoja mittaustuloksia eri järjestelmien kuluttamasta sähköenergiasta. Mittaustulosten avulla energiatehokkuuden parantaminen saadaan kohdennettua oikeaan järjestelmään kustannus-tehokkaasti. Eri vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien teoriaa on tutkittu alan julkaisuista, artikkeleista sekä valmistajien tekemistä kokeista ja malleista.
Nykyisen sähkölämmitysjärjestelmän ja vesiuunin lisäksi vertailuun otettiin ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet. Aurinkokeräimien tuottoa tarkasteltiin neljän hengen perheessä lämpimän veden kulutuksella 200 l/vrk tasokeräinalan ollessa 8 m². Laskennallista tuottoa järjestelmästä saadaan 2 842 kWh/a. Tällä voitaisiin kattaa lähes kokonaan lämpimän käyttöveden tarve maaliskuusta syyskuuhun ja koko vuoden käyttöveden lämmitykseen kuluvasta energiasta noin puolet. Ilma-vesilämpöpumpun tuottoa tarkasteltiin ulkolämpötilan pysyvyyden mukaan eri lämpötilaväleillä.
Ilma-vesilämpöpumpun alimpana ulkolämpötilana lämmitykseen käytettiin –23 °C:ta ja lämpimän käyttöveden valmistukseen –18 °C:ta. Laskennan lähtötietoina lämmitykseen kuluvan ostosähkön osuus oli ollut yhteensä 18 523 kWh/a. Tämä olisi ilmavesilämpöpumppua käytettäessä mahdollista saada laskemaan 10 199 kWh/a, joten on perusteltua todeta, että ilmavesilämpöpumpun hankinta on kannattavaa myös pohjoisimpiin osiin Suomea.