Valikoimabibliografia äänikirjoja : Suomenkielistä kertomakirjallisuutta 2010–2018

Abstract

Suomenkielisistä äänikirjoista on koostettu bibliografioita harvakseltaan lähinnä yksittäisten kirjastolaitosten henkilökunnalle ja asiakkaille. Äänikirjat ovat saavuttaneet uusia yleisöjä sähköisissä palveluissa, ja kustannustoiminta on ryhtynyt tuottamaan kertomakirjallisuutta useina eri julkaisumuotoina. Nyt oli hyvä hetki oppimistarkoituksessa tarkastella suomenkielisiä kertomakirjallisuuden julkaisuja puhuttuina, fyysisinä tallenteina. Huomio kohdistettiin yleisen kirjaston aikuistenosaston ykl 84.2 äänikirjoihin, joista laadittiin valikoimabibliografia. Aineistoina olivat Kansalliskirjaston Fennica-kokoelman tietokanta, Melinda tietokanta ja Finna-hakupalvelu, joiden hakutoiminnoilla seulottiin esiin suomenkielisten äänikirjojen bibliografiset tiedot. Käyttöliittymät sisälsivät myös mahdollisuuden karsia välittömästi pois työn ulkopuolelle jätettäviä kohteita. Luettelo koostettiin excel-taulukkoon ja muokattiin käyttövalmiiksi. Valikoimabibliografian laatiminen oli toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tehtävä oli aikaansaada rajattu kirjallisuusluettelo äänikirjoista vuosilta 2010–2018. Työn toimeksiantaja oli Oulun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö ilmenee kahtena osana: raporttina ja bibliografiana. Raportin tietoperustassa perehdytään bibliografioihin käsitteenä sekä välineenä hahmottaen sen lajeja ja tehtävää tiedon järjestäjänä, ja tutustuen bibliografian laatimisen vaiheisiin. Äänikirjoista puhutaan kotimaisen kustannustoiminnan ja kirjastoaineiston kontekstissa. Raportissa selvitetään myös äänikirjoihin liittyviä käsitteitä, jotka esiintyvät yleisen kirjaston aineistohaussa. Tehty bibliografia on tyypiltään valikoimaluettelo. Se sisältää vankan kirjallisuusluettelon fyysisenä tallenteena julkaistuja äänikirjoja, jotka ovat saatavina tai ovat olleet saatavina yleisissä kirjastoissa aikuistenosastolla. Luettelon ulkopuolelle rajattiin esimerkiksi Celia-äänikirjat, e-äänikirjat, lastenkirjallisuus, elämäkerrat ja muistelmat. Asetetuissa rajoissa saatiin kuitenkin edustava lista novelleja ja romaaneja useista genreistä. Bibliografian luominen jostakin aiheesta voi auttaa tekijäänsä hahmottamaan tarkastelun kohteen laajuuden ja monimuotoisuuden. Se voi tuoda esiin joitain käytettävyyden heikkouksia, esimerkiksi ajatellen tilanteita, joissa tavallinen kirjaston asiakas etsii äänikirjoja itsenäisesti kirjastotietokannasta. Työn tulokset viittaavat siihen, että bibliografian laatiminen käytettävissä olevista bibliografisista tiedoista on kelvollinen tapa tutkia kirjallisuuden julkaisumuotoja, kustannustoimintaa ja kirjojen sekundaari-tietoa. Se voi tuoda tietokannoista esiin terminologian muutoksia sekä epätäydellisiä ja kaksinkertaisia kirjauksia.