Päätöksenteon vinoumat esteenä vammaisten työnhakijoiden yhdenvertaiseen rekrytointiin : katsaus Suomen parhaimpiin työpaikkoihin.

Abstract

Opinnäytetyö tuo esiin tiedostamattomia päätöksenteon vinoumia, jotka vaikeuttavat tai jopa estävät vammaisten työnhakijoiden rekrytointia. Näitä kognitiivisia vinoumia on tunnistettu yli 180 kappaletta, joista opinnäytetyö esittelee läheisimmin rekrytoinnin päätöksentekoon liittyvät. Niitä ovat muun muassa saatavuus- ja edustavuusheuristiikka, stereotypioiden ja samankaltaisuuden vinoumat, jälkiviisauden harha sekä itseluottamuksen vinouma. Opinnäytetyössä esitellään myös nopean ja hitaan ajattelun vaikutukset päätöksentekoon.

Opinnäytetyössä analysoidaan Suomen Great Place to Work® 2022 nimikkeen voittaneiden suurten ja keskisuurten yritysten työpaikkailmoituksia, jotta voidaan selvittää kuinka niissä on huomioitu vammaiset työnhakijat yhdenvertaisen rekrytointiprosessin näkökulmasta. Opinnäytetyössä myös esitetään kehitysehdotuksia, jotka perustuvat aiempiin tutkimuksiin työnantajien asenteista ja päätöksenteon vinoumista käyttäytymistieteiden näkökulmasta, Suomen lakeihin sekä suosituksiin esteettömyydestä, saavutettavuudesta, yhdenvertaisuudesta, monimuotoisuudesta ja inkluusiosta.

Tietoperustassa yhdistetään käyttäytymistaloustieteessä havaitut kognitiiviset vinoumat rekrytoinnin eri vaiheisiin tehtävänkuvan määrittelystä työpaikkailmoituksen julkaisuun saakka. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena, jonka tutkimusmenetelmäksi on valittu dokumenttianalyysi. Aineistoon on valittu työpaikkailmoituksia, joissa vammaisella ja vammattomalla työnhakijalla on kykyjensä puolesta todennäköisesti yhdenvertainen mahdollisuus menestyä.

Työpaikkailmoitusten analyysin pohjana käytetään luokittelurunkoa, joka on luotu tietoperustassa esille tulleiden vammaisten työntekijöiden rekrytointiin liittyvien epäkohtien ja suositusten perusteella. Luokittelurunkoa käyttämällä työnantajien työpaikkailmoitukset pisteytettiin sen mukaan, miten hyvin työpaikkailmoituksen tekstissä huomioitiin vammaiset työnhakijat.

Analyysissa ilmeni, ettei työpaikkailmoituksissa pääsääntöisesti tarjota monelle vammaiselle työnhakijalle oleellisia tietoja, kuten mahdollisuutta etätyöhön tai vastaavasti työpaikan esteettömyystietoja. Osassa työpaikkailmoituksia ei annettu edes yhteystietoja tarpeellisten tietojen kysymiseksi. Analyysissa työnantajan korkein mahdollinen pistemäärä oli 10, ja parhaatkin Suomen parhaista työpaikoista saivat analyysissa vain kolme pistettä. Rekrytointikäytännöissä ja työpaikkailmoitusten sisällöissä on siis paljon kehitettävää yhdenvertaisemman rekrytoinnin saavuttamiseksi.

Analyysin tulokset jättävät mielenkiintoisia mahdollisuuksia jatkotutkimukselle työpaikkailmoitusten syrjivistä sanavalinnoista sekä työpaikkailmoitusten saavutettavuudesta esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla. Opinnäytetyön toimeksiantaja Selko Digital Oy edistää sähköisten palveluiden saavutettavuutta, ja opinnäytetyön tulokset ovat heidän hyödynnettävissään yritys- ja julkishallinnon konsultoinnissa.