Henkilöstön osallistaminen avoimessa asiakasstrategiaprosessissa
Saviaro, Hanna (2024)
Saviaro, Hanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917959
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917959
Tiivistelmä
Työntekijät ovat jokaiselle yritykselle tärkeitä. Yritykseen, sen strategiaan ja tavoitteisiin sitoutunut työntekijä luo kilpailuedun, jota on mahdotonta kopioida. Yksi sitoutumiseen vaikuttava tekijä on se, miten työntekijä voi osallistua yrityksen strategian ja toiminnan kehittämiseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli ymmärtää työntekijöiden osallistamisen merkitystä asiakasstrategian suunnittelussa ja jalkauttamisessa sekä syventyä erilaisten osallistamismenetelmien rooliin ja vaikutuksiin strategiaprosessissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työn toimeksiantajalle asiakasstrategiaprosessia tukevat osallistamis- ja viestintäsuunnitelmat. Toimeksiantajana toimi Suomessa toimiva finanssialan yritys.
Opinnäytetyön tietoperustassa pohdittiin avoimen strategiaprosessin käsitettä. Avoimessa strategiassa työntekijöiden osallistaminen strategiaprosessiin on erityisen tärkeää. Tämän lisäksi tietoperustassa syvennyttiin osallistamisen käsitteeseen sekä sen mahdollistajiin ja hyötyihin. Osallistamisen yhteydessä perehdyttiin myös strategiseen viestintään yhtenä osallistamisen keinona sekä tekijöihin, jotka viestinnässä edesauttavat työntekijöiden sitoutumista.
Opinnäytetyö edustaa tutkimuksellista kehittämistyötä, jonka lähestymistavaksi valittiin toimintatutkimus. Työ eteni toimintatutkimuksen prosessimallin mukaisesti. Kehitysprosessi alkoi suunnitteluvaiheella, johon kuului opinnäytetyön tarkoituksen ja tavoitteiden määritelmät, aiheen rajaus sekä teoreettisen viitekehyksen luominen. Toimintavaihetta edusti toimeksiantajan tämän hetken osallistamisen käytänteiden ja saavutettujen hyötyjen kartoittaminen dokumenttianalyysin ja haastatteluiden avulla. Kehittämisvaiheessa pidettiin työpaja, jossa työntekijöitä osallistamalla ideoitiin alustava osallistamissuunnitelma. Kehittämisvaiheeseen kuului myös varsinaisten osallistamis- ja viestintäsuunnitelmien laatiminen. Reflektointivaiheessa opinnäytetyöprosessin lopussa arvioitiin kehittämistyön menetelmiä ja tuloksia, pohdittiin tulosten sovellettavuutta ja eettisyyttä sekä mietittiin osallistamisen jatkokehittämistä.
Nykytilan kartoituksen tuloksista pystyi näkemään, että osallistamista tehdään toimeksiantajalla jo laajasti. Kehityskohteina nähtiin osallistamisen suunnitelmallisuus ja vakioiminen. Opinnäytetyön tuotoksina laaditut osallistamis- ja viestintäsuunnitelmat noudattelevat toimeksiantajan asiakasstrategiaprosessia mahdollistaen työntekijöiden laajan osallistamisen jokaisessa prosessin vaiheessa erilaisia menetelmiä käyttäen. Osallistamis- ja viestintäsuunnitelmat varmistavat, että työntekijät pääsevät kysymään heitä askarruttavia asioita, kommentoimaan, haastamaan ja antamaan kehitysehdotuksia koko asiakasstrategiaprosessin ajan.
Syntyneet osallistamis- ja viestintäsuunnitelmat toimivat erinomaisena pohjana myös muunlaisessa kehittämistyössä niin toimeksiantajalla kuin muissakin yrityksissä sekä muilla aloilla. Suunnitelmat tehtiin yhteistyössä toimeksiantajan työntekijöiden kanssa, mutta jatkokehityksenä suunnitelmia on hyvä testata vielä laajemmin eri työntekijäryhmillä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli ymmärtää työntekijöiden osallistamisen merkitystä asiakasstrategian suunnittelussa ja jalkauttamisessa sekä syventyä erilaisten osallistamismenetelmien rooliin ja vaikutuksiin strategiaprosessissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työn toimeksiantajalle asiakasstrategiaprosessia tukevat osallistamis- ja viestintäsuunnitelmat. Toimeksiantajana toimi Suomessa toimiva finanssialan yritys.
Opinnäytetyön tietoperustassa pohdittiin avoimen strategiaprosessin käsitettä. Avoimessa strategiassa työntekijöiden osallistaminen strategiaprosessiin on erityisen tärkeää. Tämän lisäksi tietoperustassa syvennyttiin osallistamisen käsitteeseen sekä sen mahdollistajiin ja hyötyihin. Osallistamisen yhteydessä perehdyttiin myös strategiseen viestintään yhtenä osallistamisen keinona sekä tekijöihin, jotka viestinnässä edesauttavat työntekijöiden sitoutumista.
Opinnäytetyö edustaa tutkimuksellista kehittämistyötä, jonka lähestymistavaksi valittiin toimintatutkimus. Työ eteni toimintatutkimuksen prosessimallin mukaisesti. Kehitysprosessi alkoi suunnitteluvaiheella, johon kuului opinnäytetyön tarkoituksen ja tavoitteiden määritelmät, aiheen rajaus sekä teoreettisen viitekehyksen luominen. Toimintavaihetta edusti toimeksiantajan tämän hetken osallistamisen käytänteiden ja saavutettujen hyötyjen kartoittaminen dokumenttianalyysin ja haastatteluiden avulla. Kehittämisvaiheessa pidettiin työpaja, jossa työntekijöitä osallistamalla ideoitiin alustava osallistamissuunnitelma. Kehittämisvaiheeseen kuului myös varsinaisten osallistamis- ja viestintäsuunnitelmien laatiminen. Reflektointivaiheessa opinnäytetyöprosessin lopussa arvioitiin kehittämistyön menetelmiä ja tuloksia, pohdittiin tulosten sovellettavuutta ja eettisyyttä sekä mietittiin osallistamisen jatkokehittämistä.
Nykytilan kartoituksen tuloksista pystyi näkemään, että osallistamista tehdään toimeksiantajalla jo laajasti. Kehityskohteina nähtiin osallistamisen suunnitelmallisuus ja vakioiminen. Opinnäytetyön tuotoksina laaditut osallistamis- ja viestintäsuunnitelmat noudattelevat toimeksiantajan asiakasstrategiaprosessia mahdollistaen työntekijöiden laajan osallistamisen jokaisessa prosessin vaiheessa erilaisia menetelmiä käyttäen. Osallistamis- ja viestintäsuunnitelmat varmistavat, että työntekijät pääsevät kysymään heitä askarruttavia asioita, kommentoimaan, haastamaan ja antamaan kehitysehdotuksia koko asiakasstrategiaprosessin ajan.
Syntyneet osallistamis- ja viestintäsuunnitelmat toimivat erinomaisena pohjana myös muunlaisessa kehittämistyössä niin toimeksiantajalla kuin muissakin yrityksissä sekä muilla aloilla. Suunnitelmat tehtiin yhteistyössä toimeksiantajan työntekijöiden kanssa, mutta jatkokehityksenä suunnitelmia on hyvä testata vielä laajemmin eri työntekijäryhmillä.