Työvoimapalvelujen hankinta-asiantuntijan osaamisidentiteetti TE24-uudistuksessa
Martins, Terhi (2024)
Martins, Terhi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119001
Tiivistelmä
Työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alussa valtiolta kunnille tai niiden muodostamille työllisyysalueille. Tehtäviä hoitava virkahenkilöstö siirtyy uudistuksen myötä myös kuntien palvelukseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea kohdeorganisaatiossa uudistuksen valmisteluvaiheessa työvoimapalveluhankintoja tekevien hankinta-asiantuntijoiden työhyvinvointia ja osaamisidentiteettiä. Tarkoituksena oli selvittää, mistä asiantuntijoiden osaamisidentiteetti koostuu, miten TE24-uudistus vaikuttaa osaamisidentiteetin kokemiseen, ja miten päätöksenteon ilmiöitä voisi hyödyntää osaamisidentiteetin vahvistamiseksi.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu osaamisidentiteetin viitekehykseen. Osaamisidentiteetti-käsite on kehitetty ammatti- ja muiden työhön liittyvien identiteettikäsitteiden rinnalle osana laajempaa kansallista koulutusjärjestelmän osaamisajattelun ja työmarkkinoiden osaamistarpeiden muutosta. Yksilöllinen osaamisidentiteetti kuvaa henkilön käsitystä itsestään osaajana muuttuvassa työelämässä. Osaamisidentiteetti rakentuu ja muokkautuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa koko elämän ajan, mutta erilaiset työelämän muutostilanteet voivat heikentää osaamisidentiteettiä ja päätöksenteon ilmiöt huomioimalla pyritään tukemaan identiteettiä muutostilanteessa.
Kehittämistyön toimeksiantaja ja kohdeorganisaatio oli valtion aluehallinnon organisaatio, Uuden-maan ELY-keskus. Henkilöstön näkökulmasta uudistus tulee olemaan konkreettinen työnantajan ja työpaikan, työtehtävien organisoinnin ja sisällön sekä työsuhteen ehtojen muutostilanne. Tutkimusaineisto koostui 11 henkilön teemahaastattelusta.
Tulokset osoittivat, että osaamisidentiteetin ammatillisen osaamisen koettiin olevan vahvasti sidoksissa työvoimapalvelujen suunnittelu-, ohjaus ja kehittämisosaamiseen, vaikka asiantuntijat ovat samanaikaisesti myös julkisten hankintojen asiantuntijoita kohdeorganisaatiossa. Hankintaosaamista taas kuvaa parhaiten merkitys menetelmällisenä osaamisena toteuttaa työvoimapalvelujen tavoitteita. Hankintaosaamisen itsearviointityökalu ei ollut vakiintunut käyttöön, mutta siinä määritellyt yleiset hankintoihin liittyvät osaamiset nousivat esiin haastateltujen kuvaamina yleisinä työelämäosaamisina. Työn merkitys ja motivaatio heijasti julkisen palvelun motivaatiota ja koettu työn itsenäisyys sekä kehittymismahdollisuudet olivat tärkeitä tekijöitä osaamisen kokemisessa. Uudistuksen valmisteluvaiheessa huolta osaamisidentiteetin suhteen aiheuttivat ennakkokäsitykset työ-tehtävien sisällön ja itsenäisyyden kapenemisesta sekä tärkeiden ammatillisten viiteryhmien vaihtumisesta. Osaamisidentiteetin muutos uudistuksessa näyttäytyi myös julkisen sektorin motivaation ja siihen liittyvien epävarmuustekijöiden kautta.
Johtopäätöksinä todettiin, että työvoimapalvelujen hankintaosaajien osaamisidentiteetti on laaja-alainen, toimintaympäristössään jatkuvasti kehittyvä. Kehittämisehdotuksena esitettiin, että osaamisidentiteetti-käsitettä, ja siihen liittyvää työskentelyä voisi hyödyntää organisaatiouudistuksissa tai muuttavassa työelämässä tavanomaisten kehityskeskusteluiden tai ryhmäkeskustelujen sijaan. Jopa kevytinterventiona osaamista, arvoja ja merkityksiä sekä taakse- että eteenpäin katsova, työntekijän osaamisen narratiivia rakentava osaamislähtöinen identiteettityö vahvistaa työntekijän toimijuutta, mikä on tarpeen muuttuvassa työelämässä. Opinnäytetyön tuloksia hyödynnettiin osana kohdeorganisaation valmistelutyötä mm. työpajojen muodossa.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu osaamisidentiteetin viitekehykseen. Osaamisidentiteetti-käsite on kehitetty ammatti- ja muiden työhön liittyvien identiteettikäsitteiden rinnalle osana laajempaa kansallista koulutusjärjestelmän osaamisajattelun ja työmarkkinoiden osaamistarpeiden muutosta. Yksilöllinen osaamisidentiteetti kuvaa henkilön käsitystä itsestään osaajana muuttuvassa työelämässä. Osaamisidentiteetti rakentuu ja muokkautuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa koko elämän ajan, mutta erilaiset työelämän muutostilanteet voivat heikentää osaamisidentiteettiä ja päätöksenteon ilmiöt huomioimalla pyritään tukemaan identiteettiä muutostilanteessa.
Kehittämistyön toimeksiantaja ja kohdeorganisaatio oli valtion aluehallinnon organisaatio, Uuden-maan ELY-keskus. Henkilöstön näkökulmasta uudistus tulee olemaan konkreettinen työnantajan ja työpaikan, työtehtävien organisoinnin ja sisällön sekä työsuhteen ehtojen muutostilanne. Tutkimusaineisto koostui 11 henkilön teemahaastattelusta.
Tulokset osoittivat, että osaamisidentiteetin ammatillisen osaamisen koettiin olevan vahvasti sidoksissa työvoimapalvelujen suunnittelu-, ohjaus ja kehittämisosaamiseen, vaikka asiantuntijat ovat samanaikaisesti myös julkisten hankintojen asiantuntijoita kohdeorganisaatiossa. Hankintaosaamista taas kuvaa parhaiten merkitys menetelmällisenä osaamisena toteuttaa työvoimapalvelujen tavoitteita. Hankintaosaamisen itsearviointityökalu ei ollut vakiintunut käyttöön, mutta siinä määritellyt yleiset hankintoihin liittyvät osaamiset nousivat esiin haastateltujen kuvaamina yleisinä työelämäosaamisina. Työn merkitys ja motivaatio heijasti julkisen palvelun motivaatiota ja koettu työn itsenäisyys sekä kehittymismahdollisuudet olivat tärkeitä tekijöitä osaamisen kokemisessa. Uudistuksen valmisteluvaiheessa huolta osaamisidentiteetin suhteen aiheuttivat ennakkokäsitykset työ-tehtävien sisällön ja itsenäisyyden kapenemisesta sekä tärkeiden ammatillisten viiteryhmien vaihtumisesta. Osaamisidentiteetin muutos uudistuksessa näyttäytyi myös julkisen sektorin motivaation ja siihen liittyvien epävarmuustekijöiden kautta.
Johtopäätöksinä todettiin, että työvoimapalvelujen hankintaosaajien osaamisidentiteetti on laaja-alainen, toimintaympäristössään jatkuvasti kehittyvä. Kehittämisehdotuksena esitettiin, että osaamisidentiteetti-käsitettä, ja siihen liittyvää työskentelyä voisi hyödyntää organisaatiouudistuksissa tai muuttavassa työelämässä tavanomaisten kehityskeskusteluiden tai ryhmäkeskustelujen sijaan. Jopa kevytinterventiona osaamista, arvoja ja merkityksiä sekä taakse- että eteenpäin katsova, työntekijän osaamisen narratiivia rakentava osaamislähtöinen identiteettityö vahvistaa työntekijän toimijuutta, mikä on tarpeen muuttuvassa työelämässä. Opinnäytetyön tuloksia hyödynnettiin osana kohdeorganisaation valmistelutyötä mm. työpajojen muodossa.