Defibrillaattorien riskiperusteinen sijoittelu Tampereen kaupungin sivistyspalveluissa
Holopainen, Leevi; Kalliomäki, Rike (2024)
Holopainen, Leevi
Kalliomäki, Rike
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420688
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420688
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Tampereen kaupungin sivistyspalveluille riskiarviomalli, jolla voitiin ohjata hankittavien maallikkodefibrillaattorien (myöh. sydäniskuri / defibrillaattori / AED) tarkoituksenmukaista sijoittelua heidän toimipisteissään. Työ oli työelämälähtöinen ja tarkoituksena tuottaa konkreettinen hankintajärjestysesitys tilaajalle. Työn tilaaja oli Tampereen kaupungin sivistyspalveluiden turvallisuuspäällikkö Henri Rikander.
Ensimmäisessä erässä oli tarkoitus hankkia 25 kappaletta sydäniskureita. Toimipisteitä oli huomattava määrä, tarkoituksena oli tehdä toimipisteille selkeä priorisointi, laitteet sijoitetaan todennäköisen käyttötarpeen ja kustannustehokkuuden mukaan. Riskiarviomalli olisi toistettavissa sellaisenaan ja sitä voidaan hyödyntää tulevien hankintaerien sijoittelussa.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa haettiin tietoa kohteiden saavutettavuudesta ja asiakasprofiileista, niiden pohjalta luotiin riskiarviomalli ja priorisointitaulukko toimipisteille. Menetelminä käytettiin aikaisempaa tutkimustietoa, asiantuntijoiden osallistamista sekä turvallisuuden ja riskienhallinnan opinnoissa opittuja tiedonhankinta- ja riskiarviomenetelmiä. Tutkimustiedot hankittiin julkisista tietolähteistä ja ne ovat kenen tahansa todennettavissa.
Työn tuloksena luotiin riskiarviomalli, joka pohjautuu kolmeen osa-alueeseen, kohde-, saavutettavuus- ja vakavuuspisteytyksen yhteen laskettuun kokonaistulokseen. Riskiarviomallin korkeimpien pistemäärien mukaiset kohteet nimettiin kriittisimmiksi kohteiksi, joihin pitää ensimmäisessä hankintaerässä AED-laitteet hankkia.
Tieteellisessä kirjallisuudessa esiintyviä sijoittelustrategioita ei tässä työssä voitu hyödyntää, koska kyseisten strategioiden käyttö edellyttäisi tietosuojanlain (1050/2018) ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (784/2021) piiriin kuuluvia henkilö- ja terveystietoja, eikä se ollut mahdollista lupaprosessien vaativuuden takia. Näiden strategioiden määreet eivät soveltuneet tilaavan organisaation kohteiden arviointiin.
Opinnäytetyön tuloksena tilaajalle toimitettiin riskiarviomalli ja Excel pohjainen tiedosto, jossa kohteet oli priorisoitu riskiarviomallista saatujen pisteiden perusteella, käyttäjäryhmittäin.
Ensimmäisessä erässä oli tarkoitus hankkia 25 kappaletta sydäniskureita. Toimipisteitä oli huomattava määrä, tarkoituksena oli tehdä toimipisteille selkeä priorisointi, laitteet sijoitetaan todennäköisen käyttötarpeen ja kustannustehokkuuden mukaan. Riskiarviomalli olisi toistettavissa sellaisenaan ja sitä voidaan hyödyntää tulevien hankintaerien sijoittelussa.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa haettiin tietoa kohteiden saavutettavuudesta ja asiakasprofiileista, niiden pohjalta luotiin riskiarviomalli ja priorisointitaulukko toimipisteille. Menetelminä käytettiin aikaisempaa tutkimustietoa, asiantuntijoiden osallistamista sekä turvallisuuden ja riskienhallinnan opinnoissa opittuja tiedonhankinta- ja riskiarviomenetelmiä. Tutkimustiedot hankittiin julkisista tietolähteistä ja ne ovat kenen tahansa todennettavissa.
Työn tuloksena luotiin riskiarviomalli, joka pohjautuu kolmeen osa-alueeseen, kohde-, saavutettavuus- ja vakavuuspisteytyksen yhteen laskettuun kokonaistulokseen. Riskiarviomallin korkeimpien pistemäärien mukaiset kohteet nimettiin kriittisimmiksi kohteiksi, joihin pitää ensimmäisessä hankintaerässä AED-laitteet hankkia.
Tieteellisessä kirjallisuudessa esiintyviä sijoittelustrategioita ei tässä työssä voitu hyödyntää, koska kyseisten strategioiden käyttö edellyttäisi tietosuojanlain (1050/2018) ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (784/2021) piiriin kuuluvia henkilö- ja terveystietoja, eikä se ollut mahdollista lupaprosessien vaativuuden takia. Näiden strategioiden määreet eivät soveltuneet tilaavan organisaation kohteiden arviointiin.
Opinnäytetyön tuloksena tilaajalle toimitettiin riskiarviomalli ja Excel pohjainen tiedosto, jossa kohteet oli priorisoitu riskiarviomallista saatujen pisteiden perusteella, käyttäjäryhmittäin.