Palvelualueen kannattavuuden parantaminen : näkökulmana perehdytys ja työhyvinvointi
Karsikko, Tytti (2024)
Karsikko, Tytti
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521077
Tiivistelmä
Työntekijät ovat yksi yrityksen tärkeimmistä kilpailuvalteista. Motivoituneet työntekijät tekevät työnsä hyvin ja laadukkaasti, ja toimivat siten myös käyntikorttina yrityksen ulkopuolisille sidosryhmille. Työntekijän motivaatio ja työhyvinvointi koostuvat monimutkaisesta suhteesta yksilön omia ominaisuuksia ja persoonallisuuden piirteitä mutta sitä tukevat muun muassa kannustava ilmapiiri ja riittävä perehdytys, joihin johdon organisaatio voi omalla toiminnallaan vaikuttaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia perehdytyksen ja työhyvinvoinnin vaikutusta palvelualueen kannattavuuteen ja pohtia, millä keinoin tulosta voitaisiin parantaa. Toimeksiantajayrityksenä toimi suomalainen siivouspalveluita tuottava yritys, joka toimii valtakunnallisesti koko maassa. Tutkimusta varten alue rajattiin omaan palvelualueeseeni, ja tarkemmaksi kohteeksi valikoitui huoneistot ja lomamökit, joiden parissa myös itse työskentelen.
Tietoperusta ja lähdeaineisto koostuivat ammatillisista julkaisuista liittyen työhyvinvointiin, perehdytykseen, esimiestyöhön, tehokkuuteen ja kannattavuuteen. Osana tutkimusta toteutettiin lyhyt kysely alueen työntekijöille, jotka työskentelevät kyseisten kohteiden parissa. Tutkimuksessa kartoitettiin työntekijöiden nykytilannetta ja ajatuksia perehdytyksen laadusta, työhyvinvoinnista ja tehokkuudesta.
Siivouspalvelualan kustannuksista jopa 90 % syntyy palkkakustannuksista. Loput kulut jakaantuvat muun muassa aineisiin ja tarvikkeisiin, hallintoon ja muihin kuiluihin, kuten autojen polttoaineisiin ja vakuutuksiin. Jo tästä voidaan todeta, että merkittävimmät kustannukset syntyvät työntekijöistä, jolloin itse työn tehokkuutta on tärkeää mitata ja arvioida. Hyvä perehdytys ennaltaehkäisee virheitä, ja työhyvinvointi lisää motivaatiota suorittaa työ parhaalla mahdollisella tavalla.
Teoriaosuudessa hankittu tieto vastasi hyvin pitkälti niitä vastauksia, joita kyselyssä tuotiin esille. Tärkeimpänä asiana työmotivaation ja -hyvinvoinnin kannalta pidettiin tiimihenkeä ja yhteenkuuluvuutta. Toisaalta kyselyssä tuotiin myös ilmi puutteita perehdytysohjelmassa, joita puolsi teoriatieto perehdytyksen tärkeydestä.
Loppupäätelmänä voidaan sanoa, että perehdytys ja työhyvinvointi ovat ratkaisevassa asemassa palvelualalla, jossa henkilöstön toiminta heijastuu suoraan kannattavuuteen. Henkilöstön tyytyväisyyttä ei pidä ajatella kulueränä, vaan satsauksena tulevaisuutta ja tehokasta työskentelyä varten.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia perehdytyksen ja työhyvinvoinnin vaikutusta palvelualueen kannattavuuteen ja pohtia, millä keinoin tulosta voitaisiin parantaa. Toimeksiantajayrityksenä toimi suomalainen siivouspalveluita tuottava yritys, joka toimii valtakunnallisesti koko maassa. Tutkimusta varten alue rajattiin omaan palvelualueeseeni, ja tarkemmaksi kohteeksi valikoitui huoneistot ja lomamökit, joiden parissa myös itse työskentelen.
Tietoperusta ja lähdeaineisto koostuivat ammatillisista julkaisuista liittyen työhyvinvointiin, perehdytykseen, esimiestyöhön, tehokkuuteen ja kannattavuuteen. Osana tutkimusta toteutettiin lyhyt kysely alueen työntekijöille, jotka työskentelevät kyseisten kohteiden parissa. Tutkimuksessa kartoitettiin työntekijöiden nykytilannetta ja ajatuksia perehdytyksen laadusta, työhyvinvoinnista ja tehokkuudesta.
Siivouspalvelualan kustannuksista jopa 90 % syntyy palkkakustannuksista. Loput kulut jakaantuvat muun muassa aineisiin ja tarvikkeisiin, hallintoon ja muihin kuiluihin, kuten autojen polttoaineisiin ja vakuutuksiin. Jo tästä voidaan todeta, että merkittävimmät kustannukset syntyvät työntekijöistä, jolloin itse työn tehokkuutta on tärkeää mitata ja arvioida. Hyvä perehdytys ennaltaehkäisee virheitä, ja työhyvinvointi lisää motivaatiota suorittaa työ parhaalla mahdollisella tavalla.
Teoriaosuudessa hankittu tieto vastasi hyvin pitkälti niitä vastauksia, joita kyselyssä tuotiin esille. Tärkeimpänä asiana työmotivaation ja -hyvinvoinnin kannalta pidettiin tiimihenkeä ja yhteenkuuluvuutta. Toisaalta kyselyssä tuotiin myös ilmi puutteita perehdytysohjelmassa, joita puolsi teoriatieto perehdytyksen tärkeydestä.
Loppupäätelmänä voidaan sanoa, että perehdytys ja työhyvinvointi ovat ratkaisevassa asemassa palvelualalla, jossa henkilöstön toiminta heijastuu suoraan kannattavuuteen. Henkilöstön tyytyväisyyttä ei pidä ajatella kulueränä, vaan satsauksena tulevaisuutta ja tehokasta työskentelyä varten.