Loviisan työ- ja eläkeikäisten kokemuksellisen hyvinvoinnin kartoitus ja ajatukset hyvinvointinsa vahvistamisesta
Vuolle, Akseli (2024)
Vuolle, Akseli
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060421002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060421002
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli analysoida Loviisan kaupungin hyvinvoinnin työryhmän teettämän hyvinvointikyselyn tuloksia työikäisten ja eläkeläisten osalta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa näiden ikäluokkien kokemuksellisesta hyvinvoinnista, kunnan hyvinvointia edistävää työtä tukemaan. Tutkimuskysymyksinä olivat: ’’Minkälaiseksi loviisalaiset työikäiset ja eläkeläiset hyvinvointikyselyn perusteella kokevat hyvinvointinsa?’’ Ja ’’Minkälaisia asioita loviisalaiset työikäiset ja eläkeläiset hyvinvointikyselyn perusteella pitävät tärkeinä hyvinvointinsa vahvistamisessa?’’
Tietoperustassa käsiteltiin hyvinvointia ja sen kokemuksellisuutta. Lisäksi tarkasteltiin kunnan roolia hyvinvoinnin edistämisessä. Opinnäytetyössä hyödynnettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tyytyväisyyttä hyvinvoinnin osa-alueisiin kartoitettiin Likert-asteikolla. Tulokset ristiintaulukoitiin. Avoimilla kysymyksillä kartoitettiin hyvinvointia vahvistavia asioita ja kehityskohteita. Vastaukset analysoitiin teemoittelemalla.
Tuloksissa selvisi, että kummastakin ikäluokasta suurin osa on tyytyväinen hyvinvoinnin osa-alueisiin. Eläkeläiset arvioivat tyytyväisyytensä kokonaisuutena paremmaksi. Suurimmat erot ikäluokkien välillä olivat havaittavissa taloudellisessa tilanteessa ja asumisoloissa, joissa työikäiset olivat tyytymättömämpiä. Hyvinvointia vahvistaviksi asioiksi ikäluokat nostivat sekä omia että kunnallisia ja alueellisia tekijöitä, kuten liikunnan ja ulkoilun, ihmissuhteet, harrastukset, terveyden ja terveydenhuollon, palvelut, työn ja taloudellisen tilanteen sekä mielekkään, sujuvan arjen osatekijöineen. Nämä osa-alueet on tärkeää huomioida kunnan hyvinvointia edistävässä työssä ja luoda edellytyksiä niiden toteutumiseen.
Tietoperustassa käsiteltiin hyvinvointia ja sen kokemuksellisuutta. Lisäksi tarkasteltiin kunnan roolia hyvinvoinnin edistämisessä. Opinnäytetyössä hyödynnettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tyytyväisyyttä hyvinvoinnin osa-alueisiin kartoitettiin Likert-asteikolla. Tulokset ristiintaulukoitiin. Avoimilla kysymyksillä kartoitettiin hyvinvointia vahvistavia asioita ja kehityskohteita. Vastaukset analysoitiin teemoittelemalla.
Tuloksissa selvisi, että kummastakin ikäluokasta suurin osa on tyytyväinen hyvinvoinnin osa-alueisiin. Eläkeläiset arvioivat tyytyväisyytensä kokonaisuutena paremmaksi. Suurimmat erot ikäluokkien välillä olivat havaittavissa taloudellisessa tilanteessa ja asumisoloissa, joissa työikäiset olivat tyytymättömämpiä. Hyvinvointia vahvistaviksi asioiksi ikäluokat nostivat sekä omia että kunnallisia ja alueellisia tekijöitä, kuten liikunnan ja ulkoilun, ihmissuhteet, harrastukset, terveyden ja terveydenhuollon, palvelut, työn ja taloudellisen tilanteen sekä mielekkään, sujuvan arjen osatekijöineen. Nämä osa-alueet on tärkeää huomioida kunnan hyvinvointia edistävässä työssä ja luoda edellytyksiä niiden toteutumiseen.