Esimiesten valmennukset ja niiden vaikutus työtyytyväisyyteen
Mäkiniemi, Iida (2020)
Mäkiniemi, Iida
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060621654
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060621654
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Suomessa toimiva rakennuskonevuokrausalan toimija, jossa on menossa esimiesten valmennukset. Yritys toimii konsernitasolla useassa maassa, mutta tämä käsittelee ainoastaan Suomen henkilöstöä. Suomessa yrityksen palveluksessa työskentelee noin 400 henkilöä yli 60:ssä toimipisteessä, joista 85 työskentelee esimiestehtävissä.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, missä määrin esimiehen ammattitaidon kehitys voi vaikuttaa alaistensa työtyytyväisyyteen ja esimiestyön tasoon yleisesti. Esimiehistä noin puolet olivat kerenneet käydä valmennuksen ennen kyselyä.
Valmennuksessa on perehdytty esimerkiksi tavoitejohtamisen, valmentavan johtamisen ja itsensä johtamisen metodeihin, jonka vuoksi opinnäytetyön teoriapohja painottuu niihin. Valmennuksen vaikuttavuutta on pyritty selvittämään henkilöstölle tehtävän kyselyn avulla, johon vastanneiden esimiehet ovat käyneet valmennuksensa loppuun noin puoli vuotta ennen kyselyä. Tietoperustana on käytetty monipuolisesti alan kirjallisuutta ja internetlähteitä.
Kysely ei tuonut ilmi kovin suurta muutosta esimiesten toiminnassa alaisten näkökulmasta. Pääosin vastaukset olivat positiivisia, jonka vuoksi voidaan päätellä työntekijöiden olevan pääosin tyytyväisiä esimiestyön tämänhetkiseen tilanteeseen. Jonkin verran tulokseen vaikuttaa yrityksen läpikäymä iso organisaatiomuutos, jonka vuoksi monet eivät kokeneet voivansa luotettavasti verrata esimiesten tasoa aikaisempaan.
Vaikka esimiesten valmennus ei välttämättä tuonut niin suurta muutosta kuin odotettiin, on hyvä huomata, että esimiestyön taso on aiemminkin ollut jo verrattain hyvälaatuista. Kyselyn voisi toistaa sitten, kun kaikkien esimiesten valmennuksen käymisestä on riittävästi aikaa, jolloin saataisiin lopullinen kuva tilanteesta. Jatkossa olisi hyvä tehdä myös muita kyselyitä, joissa alaiset saisivat antaa esimiehilleen kehitysehdotuksia, koska johtamisen taso näkyy alaisille parhaiten. He osaavat myös parhaiten kertoa, mitä esimiestyössä olisi kehitettävä, jotta heidän tekemisensä olisi mielekkäämpää ja tehokkaampaa.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, missä määrin esimiehen ammattitaidon kehitys voi vaikuttaa alaistensa työtyytyväisyyteen ja esimiestyön tasoon yleisesti. Esimiehistä noin puolet olivat kerenneet käydä valmennuksen ennen kyselyä.
Valmennuksessa on perehdytty esimerkiksi tavoitejohtamisen, valmentavan johtamisen ja itsensä johtamisen metodeihin, jonka vuoksi opinnäytetyön teoriapohja painottuu niihin. Valmennuksen vaikuttavuutta on pyritty selvittämään henkilöstölle tehtävän kyselyn avulla, johon vastanneiden esimiehet ovat käyneet valmennuksensa loppuun noin puoli vuotta ennen kyselyä. Tietoperustana on käytetty monipuolisesti alan kirjallisuutta ja internetlähteitä.
Kysely ei tuonut ilmi kovin suurta muutosta esimiesten toiminnassa alaisten näkökulmasta. Pääosin vastaukset olivat positiivisia, jonka vuoksi voidaan päätellä työntekijöiden olevan pääosin tyytyväisiä esimiestyön tämänhetkiseen tilanteeseen. Jonkin verran tulokseen vaikuttaa yrityksen läpikäymä iso organisaatiomuutos, jonka vuoksi monet eivät kokeneet voivansa luotettavasti verrata esimiesten tasoa aikaisempaan.
Vaikka esimiesten valmennus ei välttämättä tuonut niin suurta muutosta kuin odotettiin, on hyvä huomata, että esimiestyön taso on aiemminkin ollut jo verrattain hyvälaatuista. Kyselyn voisi toistaa sitten, kun kaikkien esimiesten valmennuksen käymisestä on riittävästi aikaa, jolloin saataisiin lopullinen kuva tilanteesta. Jatkossa olisi hyvä tehdä myös muita kyselyitä, joissa alaiset saisivat antaa esimiehilleen kehitysehdotuksia, koska johtamisen taso näkyy alaisille parhaiten. He osaavat myös parhaiten kertoa, mitä esimiestyössä olisi kehitettävä, jotta heidän tekemisensä olisi mielekkäämpää ja tehokkaampaa.