Nopeavauhtinavigoinnin koulutuksen kehittäminen Raja- ja merivartiokoulussa
Kuure, Mika (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521227
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521227
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulun meriturvallisuuden opetusyksikön nopeavauhtinavigoinnin opetustilaisuutta, hyödyntäen oppilaiden palautetta, omia havaintojani ja teoreettista viitekehystä. Opinnäytetyön tarkoituksena ei ollut uudistaa koko opetustilaisuutta, vaan keskittyä sen kehittämiseen. Työn pohjalta on laadittu useita kehitysehdotuksia, joilla pyritään parantamaan Rajavartiolaitoksen meriturvallisuuden tasoa, vahvistamaan toimivia toimintamalleja ja lisäämään opetustilaisuuden vaikuttavuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehitystyönä, jossa yhdistettiin laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Työ ajoittui vuosille 2021–2024, ja tiedonhankinnassa käytettiin havainnointia sekä kyselyä, joita analysoitiin dokumenttianalyysin ja teemoittelun avulla. Kehittämismenetelmänä hyödynnettiin prosessianalyysia, erityisesti Service Blueprint -menetelmää, jonka avulla luotiin kaavio kehittämisprosessista ja sen tuloksista. Teoreettinen perusta muodostui kansainvälisen, eurooppalaisen ja kansallisen sääntelyverkoston määrittelemistä merenkulun turvallisuussopimuksista sekä navigoinnin teoriasta.
Tulokset osoittivat opetustilaisuuden tarpeellisuuden, ja esille nousi useita kehitysehdotusia: opiskelijavalinnan uudistaminen, oppilasmäärän rajaaminen, komentosiltasimulaattoripätevyyden omaavien opettajien määrän lisääminen ja oppilaiden suoriutumisen arviointi opetustilaisuuden jälkeen. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan tehokkaasti parantaa nopeavauhtinavigoinnin opetustilaisuuden vaikuttavuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehitystyönä, jossa yhdistettiin laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Työ ajoittui vuosille 2021–2024, ja tiedonhankinnassa käytettiin havainnointia sekä kyselyä, joita analysoitiin dokumenttianalyysin ja teemoittelun avulla. Kehittämismenetelmänä hyödynnettiin prosessianalyysia, erityisesti Service Blueprint -menetelmää, jonka avulla luotiin kaavio kehittämisprosessista ja sen tuloksista. Teoreettinen perusta muodostui kansainvälisen, eurooppalaisen ja kansallisen sääntelyverkoston määrittelemistä merenkulun turvallisuussopimuksista sekä navigoinnin teoriasta.
Tulokset osoittivat opetustilaisuuden tarpeellisuuden, ja esille nousi useita kehitysehdotusia: opiskelijavalinnan uudistaminen, oppilasmäärän rajaaminen, komentosiltasimulaattoripätevyyden omaavien opettajien määrän lisääminen ja oppilaiden suoriutumisen arviointi opetustilaisuuden jälkeen. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan tehokkaasti parantaa nopeavauhtinavigoinnin opetustilaisuuden vaikuttavuutta.