Työhyvinvointiin liittyvien negatiivisten kokemusten merkitys irtisanoutumispäätöksessä

Abstract

Tämän opinnäytetyönä suoritettavan tutkimuksen aihevalinta perustui tutkijan omakohtaiseen kiinnostukseen työhyvinvointia ja sen kokemiseen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä kohtaan. Aihevalinta poikkeaa tyypillisestä, tietylle toimeksiantajalle toteutettavasta työhyvinvoinnin tilan selvittämis- ja sen kehittämistehtävästä. Aiheen arkaluontoisuuden vuoksi tutkimus suoritettiin ilman toimeksiantajaa tai toimialarajausta. Vailla toimeksiantajaa suorittamisen taustalla oli pyrkimys saada kerättyä tutkimukseen osallistuvilta henkilöiltä mahdollisimman avoimia ja rehellisiä vastauksia.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työhyvinvointiin liittyviä negatiivisia kokemuksia ja sitä, minkälainen merkitys näillä kokemuksilla on ollut päätöksentekoon liittyen tilanteessa, jossa henkilö on päätynyt vaihtamaan työpaikkaa tai jopa irtisanoutumaan vanhasta työstä ilman tietoa uudesta työpaikasta. Pyrkimyksenä oli selvittää, ilmeneekö työhyvinvontiin liittyvissä tekijöissä joku tai joitakin, jotka ovat olleet työpaikanvaihtopäätökseen liittyen muita merkityksellisempiä. Pyrkimyksenä oli myös muodostaa käsitys siitä, mihin työhyvinvointiin liittyviin tekijöihin huomiota kiinnittämällä työnantajapuolen olisi mahdollista parantaa työhyvinvointikokemusta ja näin ehkä vaikuttaa lähtöpäätöksen syntymiseen.

Teoreettisena viitekehyksenä työssä toimi työhyvinvointikäsite sekä siihen liittyvät moninaiset eri tekijät ja teoriat, jotka työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen muodostumiseen ja kokemiseen vaikuttavat. Tutkimusmenetelmänä toimi syvähaastattelu ja tutkimukseen osallistui kuusi haastateltavaa. Syvähaastatteluilla kerätty tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysimenetelmällä.

Tutkimuksen tulokset puhuvat selkeää kieltä siitä, minkälaisia työhyvinvointiin liittyviä asioita haastatteluissa nousi esiin irtisanoutumispäätöksen tekemiseen vaikuttaneiksi koettuina tekijöinä. Kaikkein merkityksellisimpinä löydöksinä esiintyivät esimiestyöhön ja johtamiseen liittyen koetut haasteet ja suoranaiset ongelmat esimiehen epäasialliseksi koetun toiminnan tai kohtelun suhteen. Myös työyhteisön tai tiimin sisäiset epäkohdat, kuten epäasialliseksi koettuun toimintaan ja käytökseen liittyvät tekijät nousivat tuloksissa esiin merkityksellisinä. Haastateltujen lähtemispäätöstä vauhditti myös oman työhyvinvoinnin heikkenemiseen liittyen koetut asiat, vaikkakin ennemmin muiden tekijöiden seurauksena, eivät ratkaiseviksi, negatiivisiksi koettujen tilanteiden aiheuttajina.

Tutkimuksen tuloksista nousee hyvin selkeästi esiin työhyvinvointiin kaikkein negatiivisimmalla tavalla vaikuttaneeksi koettuja tekijöitä. Näihin aidosti enemmän huomiota kiinnittämällä ja erityisesti epäkohtiin ja ristiriitoihin puuttumalla voisi organisaatioissa olla mahdollista parantaa kokemusta työhyvinvoinnista ja siten vähentää vaihtuvuutta.

The topic selected for this research, carried out as a master’s degree thesis, was based on the researcher’s personal interest in well-being at work and the factors that negatively affect well-being experience. Due to the sensitivity of the topic, the research was conducted without limiting it to a specific employer or industry. The aim was to get as open and honest answers as possible from the interviewed persons.

The objective of this thesis was to find out how negative experiences related to well-being at work affect the decision making related to resignition. The target was to find out whether there is a specific factor or factors related to experiencing well-being at work that are relevant in the decision making process of resigning. The objective was also to understand better the well-being related factors that would require more attention from the employer for improving well-being at work and for individuals to not want to quit their jobs.

The theoretical frame of reference was the concept of well-being at work and the various related theories and factors that affect the overall experience of well-being at work. The research method was in-depth interviews, which were carried out with six participants. The collected research material was analyzed using a theory-driven content analysis method.

The results of the research provide a clear picture of the most significant findings in the interviews, as reasons for considering resignation. Those were challenges and problems experienced with and due to supervisors and management. Especially the actions and behavior of a person’s supervisor, experienced as inappropriate was a major factor. In addition also problems, especially related to activities and treatment experienced as inappropriate within the work community or own team, played a significant role. Although more as a result of other factors than as a direct reason, also the experience of the deterioration of one’s own well-being played a role in the decision-making process.

The results of the study provide very clear which factors play the most significant role when pondering whether or not to quit one’s job. By paying more attention to these factors and especially addressing direct conflicts, it could be possible for organizations to improve the experience of well-being at work and thus reduce the number of persons that decide to quit because of negative experiences.