Developing the Upgrade and Installation Process and Project Management in High Acute Care Systems
Kolu, Topi (2024)
Kolu, Topi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061223007
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061223007
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsitteli haasteita, joita esiintyy GE HealthCare:n tarjoamien järjestelmien toteuttamisessa ja päivittämisessä. Pääasiallinen tavoite oli toteuttaa käytännön parannuksia prosesseihin ja projektien hallintaan. GE HealthCare sai käyttökelpoisia näkemyksiä ja suosituksia projektien hallintaan ja läpiviemiseen, joilla päästään parempaan lopputulokseen.
Opinnäytetyössä kriittiset menestystekijät tunnistetiin ensin kirjallisuuskatsauksen kautta. Tätä seuraasi empiirinen tiedonkeruu viiden haastattelun ja kahden työpajan muodossa. Tämä lähestymistapa auttoi ymmärtämään organisaation kohtaamia käytännön ongelmia ja muodosti perustan yhdessä luotavien ratkaisujen kehittämiselle. Tutkimus hyödynsi työpajoja ja palvelumuotoilun periaatteita sekä Tuplatimantti-menetelmää.
Kirjallisuudesta keskeiset tunnistetut menestystekijät olivat vahva johtajuus, tehokas viestintä, sidosryhmien sitouttaminen ja projektitavoitteiden sitominen liiketoiminnan tavoitteisiin. Tiimityöskentely, resurssien tehokas hyödyntäminen ja proaktiivinen riskienhallinta tunnistettiin myös keskeisiksi tekijöiksi.
Analyysi paljasti haasteita, kuten pitkät käyttökatkot päivityksessä, viestintäongelmat ja resurssien jakamisen ongelmat. Tehokas projektinhallinta, erityisesti vahva johtajuus ja sidosryhmien yhteistyö, tunnistettiin menestyksen kannalta tärkeiksi. Monimutkaiset manuaaliset prosessit aiheuttivat merkittäviä riskejä. Näiden havaintojen pohjalta tehtiin prosessiparannuksia ja kehitettiin työkaluja, kuten prosessikaaviot, vika-analyysityökalu, viestintäpohjat, projektipalauteprosessi ja käyttökatkoton päivitysmalli.
Opinnäytetyössä suositellaan johtajuuden tukemisen vahvistamista, projektitiimien tiiviimpää yhteistyötä ja selkeiden viestintäkanavien luomista sidosryhmien välille. Sidosryhmien ja asiakkaiden osallistuminen päätöksentekoon edistää omistajuuden ja sitoutumisen tunnetta. Yhteiskehittäminen on myös keino, jolla voidaan tukea organisaation projektitoiminnan kehittämistä. Näiden toimien integroiminen päivittäiseen työhön varmistaa jatkuvat hyödyt organisaatiolle ja vahvistaa jatkuvan parantamisen kulttuuria.
Opinnäytetyössä kriittiset menestystekijät tunnistetiin ensin kirjallisuuskatsauksen kautta. Tätä seuraasi empiirinen tiedonkeruu viiden haastattelun ja kahden työpajan muodossa. Tämä lähestymistapa auttoi ymmärtämään organisaation kohtaamia käytännön ongelmia ja muodosti perustan yhdessä luotavien ratkaisujen kehittämiselle. Tutkimus hyödynsi työpajoja ja palvelumuotoilun periaatteita sekä Tuplatimantti-menetelmää.
Kirjallisuudesta keskeiset tunnistetut menestystekijät olivat vahva johtajuus, tehokas viestintä, sidosryhmien sitouttaminen ja projektitavoitteiden sitominen liiketoiminnan tavoitteisiin. Tiimityöskentely, resurssien tehokas hyödyntäminen ja proaktiivinen riskienhallinta tunnistettiin myös keskeisiksi tekijöiksi.
Analyysi paljasti haasteita, kuten pitkät käyttökatkot päivityksessä, viestintäongelmat ja resurssien jakamisen ongelmat. Tehokas projektinhallinta, erityisesti vahva johtajuus ja sidosryhmien yhteistyö, tunnistettiin menestyksen kannalta tärkeiksi. Monimutkaiset manuaaliset prosessit aiheuttivat merkittäviä riskejä. Näiden havaintojen pohjalta tehtiin prosessiparannuksia ja kehitettiin työkaluja, kuten prosessikaaviot, vika-analyysityökalu, viestintäpohjat, projektipalauteprosessi ja käyttökatkoton päivitysmalli.
Opinnäytetyössä suositellaan johtajuuden tukemisen vahvistamista, projektitiimien tiiviimpää yhteistyötä ja selkeiden viestintäkanavien luomista sidosryhmien välille. Sidosryhmien ja asiakkaiden osallistuminen päätöksentekoon edistää omistajuuden ja sitoutumisen tunnetta. Yhteiskehittäminen on myös keino, jolla voidaan tukea organisaation projektitoiminnan kehittämistä. Näiden toimien integroiminen päivittäiseen työhön varmistaa jatkuvat hyödyt organisaatiolle ja vahvistaa jatkuvan parantamisen kulttuuria.