Taksiliikennealan yrityksen työhyvinvointikartoitus

Abstract

Tämä opinnäytetyö tehtiin taksiliikennealalla toimivalle yritykselle. Opinnäytetyössä kartoitettiin, mikä on työhyvinvoinnin tila toimeksiantajan yrityksessä. Työn tarkoituksena oli kartoittaa myös työhyvinvointia lisääviä sekä sitä kuormittavia tekijöitä. Lisäksi työssä haettiin kehitysehdotuksia työhyvinvointia edistämään. Työhyvinvoinnin tila kartoitettiin kyselyaineiston perusteella. Kehittämisehdotukset koostuivat työpajassa saatujen vastausten pohjalta.

Työn tietoperusta koostuu työhyvinvointia käsittelevistä kirjallisuudesta sekä aiheesta laadituista julkaisuista ja tutkimuksista. Työn lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimusaineisto koottiin toimeksiantajan taksinkuljettajina toimiville työntekijöille suunnatulla kyselytutkimuksella sekä kehittämisosiolla, joka toteutettiin työpajatilaisuutena. Kyselytutkimus perustui Työturvallisuuskeskuksen Yksilötutka-nimiseen työhyvinvointikyselyyn. Työpajassa esiteltiin kyselytutkimuksista saadut tulokset. Työpajassa kerättiin myös laadullista aineistoa, joka käsitteli työntekijöiden käsityksiä työyhteisön vahvuuksista sekä työhyvinvointiin liittyvistä kehittämiskohteista.

Tutkimustyöstä saatiin kattava tutkimusaineisto toimeksiantajan työntekijöiden työhyvinvoinnin tilasta. Työhyvinvoinnin tila koettiin hyväksi. Terveys ja toimintakyky koettiin tutkituista aihealueista parhaimmaksi keskiarvolla 8,1, kun käytettiin asteikkoa 1–10. Eniten kehittämistä vaatii tutkimuksen mukaan työn ja perhe-elämän yhdistäminen. Tämä aihealue sai keskiarvon 6,7 samalla asteikolla. Työhyvinvointia tukeviksi tekijöiksi nostettiin esiin muassa ryhmähenki, hyvät työkaverit ja ilmapiiri. Lisäksi esiin nousi sujuva yhteistyö esimiesten ja työntekijöiden välillä. Haittaaviksi tekijöiksi koettiin työtilojen ja -välineiden kunto ja siisteys sekä vähäinen virkistystoiminta. Työpajan tuloksena koottiin kehittämisehdotuksia vahvuuksien ylläpitämiseen ja kehittämiskohteiden parantamiseen.

Tutkimuksen tulokset antoivat selkeän kuvan työhyvinvoinnin tilasta. Työpajasta saadut tulokset nostivat esiin konkreettisiksi koettuja vahvuuksia sekä kehittämisen kohteita. Työhyvinvointia on mahdollista lähteä kehittämään ylläpitämällä vahvuuksia ja vähentämällä kuormittavia tekijöitä. Tulosten pohjalta on mahdollista lähteä rakentamaan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaa, jossa esiin tulleet asiat voidaan huomioida. Tämä työ oli ensiaskel kohti suunnitelmallista ja parempaa työhyvinvointia.

The purpose of this thesis was to survey the state of personnel well-being at work in a company operating in a taxi service. The purpose of the work was also to map factors that increase well-being at work and burden it. In addition, the aim was to get proposals to promote well-being at work. The proposals for the development of well-being at work consisted of the answers received from the research work.

The theoretical framework consists of literature on well-being at work as well as publications and studies on the topic. The approach of the work was a case study. The research material was compiled through a survey of the taxi-drivers and a development section, which was carried out as a workshop. The survey was based on the Centre for Industrial Safety’s survey called Yksilötutka. The results of the survey were presented in the workshop. Qualitative material was also collected in the workshop. It contained employees’ opinions of the strengths of the work community and development targets related to well-being at work.

The study provided a comprehensive research material about the state of personnel’s well-being at work. The results of the survey were that the well-being was at good level. Health and functional ability were considered the best of the studied topics with an average of 8.1 when using a scale of 1–10. According to the study, reconciling work and family life requires development the most. This subject area received an average of 6.7 on the same scale. The team spirit, good workmates and the atmosphere were highlighted as well-being supporting factors at work. In addition, smooth co-operation between supervisors and employees emerged. The condition and cleanliness of the work premises and equipment, as well as low recreational activities, were perceived as detrimental factors. As a result of the workshop, development proposals were collected to maintain strengths and improve development targets.

The results of the study provided a clear picture of the state of well-being at work. The results of the workshop highlighted the perceived strengths and areas for development. Well-being at work can be developed by maintaining strengths and reducing stressors. In the future, it is possible to draw up a plan for the development of well-being at work, in which the issues raised can be perceived. This work could be the first step in developing well-being at work.