Perehdytyksen arviointi jatkuvan kehittämisen tukena : Ensihoitajien näkemykset perehdytyksen laadusta, riittävyydestä ja sen kehittämistarpeista Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelussa
Wesin, Matias (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022506
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022506
Tiivistelmä
Työnantajan on annettava työntekijälleen opetusta ja ohjausta siten, että työntekijällä on riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä. Opetus- ja ohjausvelvoite sisältää myös työhön perehdyttämisen sekä työntekijöiden osaamisen täydentämisen tarvittaessa. Tämän opinnäytetyön tilaajana toimii Länsi-pohjan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelu, joka on kehittämässä omaa perehdytystoimintaansa opinnäytetyön toteuttamisen ajankohtana.
Tämän opinnäytetyön tavoite on kehittää Länsi-pohjan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun perehdyttämisprosessia. Opinnäytetyö toteutetaan kaksivaiheisena tutkimuksellisena kehittämisprosessina. Ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan ja luodaan mittari, jolla voidaan arvioida perehdytyksen määrän ja laadun riittävyyttä sitä saaneiden ensihoitajien kokemana, sekä arvioida perehdytyksen toteutumista. Lisäksi mittarilla voidaan kuvata perehdytysprosessin, -materiaalin ja -lomakkeen kehittämiskohteita. Toisessa vaiheessa toteutetaan kyselytutkimus luotua mittaria käyttäen.
Mittari luotiin strukturoiduksi lomakkeeksi Webropol -alustalle, jonka kautta se jaettiin 110 ensihoitajan perusjoukolle. Vastausaika oli kaksi viikkoa. Tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 51,82 % (n = 57). Vastaukset käsiteltiin ja kuvaajat muodostettiin Webropol- ja Microsoft Excel -ohjelmistoja hyödyntäen.
Kyselytutkimuksen perusteella mittari vastasi tutkimuskysymyksiin hyvin ja tunnistettiin selkeät kehittämiskohteet perehdytyksen toteuttamiseen liittyen. Mittarin perusteella kehittämistä vaativat perehdytyksen osa-alueet ovat perehdytyksen lähtötilanteen kartoittamiseen ja henkilökohtaiseen suunnitteluun, oppimisen varmistamiseen ja lisäperehdytystarpeen arviointiin sekä organisaation perehdytysprosessin kehittämiseen liittyvät tekijät. Lisäksi todettiin perehdyttämisen määrän riittävyyden sekä laadun nousujohteinen trendi 2015–2020 välisenä aikana ensihoitajien kokemana.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa tilaajaorganisaation perehdytyksen tukena käytettävän lomakkeen ja perehdytyksen prosessimallin kehittämisessä. The goal of the study was to determine paramedic’s and EMT’s views of workplace orientation in emergency medical service of Länsi-Pohja heathcare district and to evaluate current orientation protocol and the areas for development in it.
The study consisted of two phases, the first of which includes creating an indicator to evaluate both quantity and quality of the workplace orientation received by EMT’s and paramedics in Länsi-Pohja healthcare district. The second section was a questionnaire based on the indicator created in the first section.
The survey was conducted as an inquiry for 110 employees who have started working in emergency medical service of Länsi-Pohja healthcare district during 2015-2020. The response rate was 51,82 % (n = 57).
The results of the study revealed three main areas for development, defining the newly hired employee’s starting level, taking the previous working experience into consideration while planning the orientation and evaluating the success of the orientation protocol and the orientation received.
Key result is that orientation protocol should be further personalized via guidance and planning to maximize the effectiveness of the workplace orientation.
Tämän opinnäytetyön tavoite on kehittää Länsi-pohjan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun perehdyttämisprosessia. Opinnäytetyö toteutetaan kaksivaiheisena tutkimuksellisena kehittämisprosessina. Ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan ja luodaan mittari, jolla voidaan arvioida perehdytyksen määrän ja laadun riittävyyttä sitä saaneiden ensihoitajien kokemana, sekä arvioida perehdytyksen toteutumista. Lisäksi mittarilla voidaan kuvata perehdytysprosessin, -materiaalin ja -lomakkeen kehittämiskohteita. Toisessa vaiheessa toteutetaan kyselytutkimus luotua mittaria käyttäen.
Mittari luotiin strukturoiduksi lomakkeeksi Webropol -alustalle, jonka kautta se jaettiin 110 ensihoitajan perusjoukolle. Vastausaika oli kaksi viikkoa. Tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 51,82 % (n = 57). Vastaukset käsiteltiin ja kuvaajat muodostettiin Webropol- ja Microsoft Excel -ohjelmistoja hyödyntäen.
Kyselytutkimuksen perusteella mittari vastasi tutkimuskysymyksiin hyvin ja tunnistettiin selkeät kehittämiskohteet perehdytyksen toteuttamiseen liittyen. Mittarin perusteella kehittämistä vaativat perehdytyksen osa-alueet ovat perehdytyksen lähtötilanteen kartoittamiseen ja henkilökohtaiseen suunnitteluun, oppimisen varmistamiseen ja lisäperehdytystarpeen arviointiin sekä organisaation perehdytysprosessin kehittämiseen liittyvät tekijät. Lisäksi todettiin perehdyttämisen määrän riittävyyden sekä laadun nousujohteinen trendi 2015–2020 välisenä aikana ensihoitajien kokemana.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa tilaajaorganisaation perehdytyksen tukena käytettävän lomakkeen ja perehdytyksen prosessimallin kehittämisessä.
The study consisted of two phases, the first of which includes creating an indicator to evaluate both quantity and quality of the workplace orientation received by EMT’s and paramedics in Länsi-Pohja healthcare district. The second section was a questionnaire based on the indicator created in the first section.
The survey was conducted as an inquiry for 110 employees who have started working in emergency medical service of Länsi-Pohja healthcare district during 2015-2020. The response rate was 51,82 % (n = 57).
The results of the study revealed three main areas for development, defining the newly hired employee’s starting level, taking the previous working experience into consideration while planning the orientation and evaluating the success of the orientation protocol and the orientation received.
Key result is that orientation protocol should be further personalized via guidance and planning to maximize the effectiveness of the workplace orientation.