Tiimityö palkanlaskennassa
Sahi, Sanna (2020)
Sahi, Sanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022495
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Kirkon palvelukeskuksen palkanlaskijoiden ajatuksia tiimityöhön liittyen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Kirkon palvelukeskus, joka tuottaa koko Suomen laajuisesti palkanlaskennan ja kirjanpidon palveluita seurakuntatalouksille, hiippakunnille ja kirkon keskusrahastolle.
Palkanlaskennassa tehdyn työn organisoinnin muutoksen myötä palkanlaskijat tekevät työtä tiimeissä aikaisemman yksilötyöskentelyn sijaan. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin tiimityötä ja palkanlaskentaa, sekä tiimityöhön siirtymisen syitä. Työn tutkimuksellisessa osassa palkanlaskijoille lähetettiin kysely, jolla haluttiin avointen kysymysten kautta selvittää muun muassa mikä olisi toimiva tiimikoko, ja miten varmistetaan tasapuolinen työnjako kaikkien tiimin jäsenten kesken. Vastausprosentti oli 33. Kyselyn tulkitsemisessa käytettiin laadullista menetelmää.
Vastauksista kävi ilmi, että neljän hengen tiimissä työnjako on helppoa ja tiimi pysyy tiiviinä, mutta haastetta tuovat poissaolotilanteet erityisesti kiireisinä aikoina. Toisaalta viiden hengen tiimissä poissaolot eivät aiheuta heti paniikkia, ja suuremman jäsenmäärän vuoksi tietotaitoa on enemmän, mutta työtehtäviä on vaikea jakaa täysin tasapuolisesti. Lisäksi isommassa tiimissä on herkemmin henkilökemioihin liittyviä ongelmia.
Kyselyyn saaduissa vastauksissa korostui useassa kohdassa se, että tasapuoliseen työtehtävien jakoon tarvitaan selkeät pelisäännöt. Kaikkien tiimin jäsenten tulee osallistua viikoittaiseen työnjakoon aktiivisesti ja tehdä työnjakoa vuorollaan. Jokaisen tulisi ymmärtää, että oman ammattitaidon ylläpitämiseksi on tärkeää kierrättää myös haastavia ja työllistäviä tehtäviä. Näin osaaminen säilyy yllä ja työn tekeminen pysyy mielekkäänä, kun on monipuolista tehtävää.
Saatujen tulosten pohjalta annettiin kehitysehdotuksia, joiden avulla tiimityöskentelyä saataisiin hiottua vielä paremmaksi.
Palkanlaskennassa tehdyn työn organisoinnin muutoksen myötä palkanlaskijat tekevät työtä tiimeissä aikaisemman yksilötyöskentelyn sijaan. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin tiimityötä ja palkanlaskentaa, sekä tiimityöhön siirtymisen syitä. Työn tutkimuksellisessa osassa palkanlaskijoille lähetettiin kysely, jolla haluttiin avointen kysymysten kautta selvittää muun muassa mikä olisi toimiva tiimikoko, ja miten varmistetaan tasapuolinen työnjako kaikkien tiimin jäsenten kesken. Vastausprosentti oli 33. Kyselyn tulkitsemisessa käytettiin laadullista menetelmää.
Vastauksista kävi ilmi, että neljän hengen tiimissä työnjako on helppoa ja tiimi pysyy tiiviinä, mutta haastetta tuovat poissaolotilanteet erityisesti kiireisinä aikoina. Toisaalta viiden hengen tiimissä poissaolot eivät aiheuta heti paniikkia, ja suuremman jäsenmäärän vuoksi tietotaitoa on enemmän, mutta työtehtäviä on vaikea jakaa täysin tasapuolisesti. Lisäksi isommassa tiimissä on herkemmin henkilökemioihin liittyviä ongelmia.
Kyselyyn saaduissa vastauksissa korostui useassa kohdassa se, että tasapuoliseen työtehtävien jakoon tarvitaan selkeät pelisäännöt. Kaikkien tiimin jäsenten tulee osallistua viikoittaiseen työnjakoon aktiivisesti ja tehdä työnjakoa vuorollaan. Jokaisen tulisi ymmärtää, että oman ammattitaidon ylläpitämiseksi on tärkeää kierrättää myös haastavia ja työllistäviä tehtäviä. Näin osaaminen säilyy yllä ja työn tekeminen pysyy mielekkäänä, kun on monipuolista tehtävää.
Saatujen tulosten pohjalta annettiin kehitysehdotuksia, joiden avulla tiimityöskentelyä saataisiin hiottua vielä paremmaksi.