Projektijohtaminen ketterässä kehitysympäristössä
Mäntymaa, Hanna-Mari (2024)
Mäntymaa, Hanna-Mari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061523439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061523439
Tiivistelmä
Ketterä kehittäminen toimii mainiosti ideaalitilanteessa, eli yhden tiimin kyetessä itsenäisesti toteuttamaan projektille asetetut tavoitteet. Kun ketterää kehitystä lähdetään skaalaamaan, keskeinen haaste nousee tiimien välisistä riippuvuuksista ja niiden koordinoinnista. Osa perinteisistä projektinhallintakäytänteistä sopii sellaisenaan ketteriin projekteihin, osaa pitää muokata ja osa on vain ketterille projekteille tyypillisiä. Malli, joka yhdistää perinteisen projektijohtamisen ja ketterän kehittämisen käytänteitä voi tuottaa hyviä tuloksia, erityisesti laajoissa projekteissa. Päätöksentekoa ja koordinointia on hyvä keskittää laajoissa projekteissa, kuitenkin ainoastaan riippuvuuksia sisältävissä tehtävissä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa projektin johtamismalli, jolla varmistetaan kohdeprojektin eteneminen tavoitteiden mukaisesti toteutusvaiheen aikana, ja joka voidaan ottaa käyttöön erityyppisten projektiluontoisten, useita kehitystiimejä koskettavien kehityskokonaisuuksien onnistumisen varmistamisessa toimeksiantajayrityksessä. Johtamismallin tulee täydentää organisaation olemassa olevia toimintaohjeita. Tähän pyritään tuottamalla yksinkertainen tehtävärunko projektin toimeenpanoon johtamiseen, tavoitejohtamiseen sekä riippuvuuksien tunnistamiseen ja niiden huomioimiseen kehittämistyön suunnittelussa ja koordinoinnissa.
Opinnäytetyön toimeksiantaja on kaupan alalla toimiva yritys, jossa on viime aikoina organisoitu IT-kehitystoimintoja uudelleen. Uudessa organisoitumisessa ketterää kehittämismallia tavoitellaan pääsääntöiseksi toimintatavaksi läpi koko yrityksen. Opinnäytetyön kohteena oli yksi yrityksen muutosohjelma, joka on käynnistynyt ennen toimintamallimuutosta. Tässä vaiheessa oli oikea hetki tarkastella tämän projektin johtamismallia uudelleen tilanteessa, jossa perinteistä projektiorganisaatiota ei haluttu enää ylläpitää. Koska uutta toimintatapaa oltiin vasta ajamassa sisään ja ylitiimisen työn ohjaamisesta oli verrattain vähän ohjeistusta, löytyi tästä luonteva aihe opinnäytetyölle.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa sovellettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Kehittämistyössä rakennettiin projektijohtamisen malli monitiimiseen ketterään kehitysorganisaatioon. Mallissa otetaan kantaa projektin valmistelu- ja käynnistysvaiheeseen ja projektin toimeenpanon aikana tapahtuvaan sykliseen suunnitteluun ja koordinointiin, kun itse kehittämistyö tehdään hajautetusti useassa tiimissä, jotka noudattavat ketterän kehittämisen periaatteita. Mallin runko perustuu P3.express projektimalliin, se hyödyntää OKR-mallia tavoiteasetannassa ja projektin edistymisen seurannassa sekä riippuvuusmatriisia tiimien välisten riippuvuuksien tunnistamisessa ja koordinoinnissa.
Kehittämistyön ulkopuolelle rajattiin projektin lopetusvaiheen toiminnot, joten malli ei sellaisenaan ole valmis yleistettäväksi. Se on rakennettu yhteensopivaksi toimeksiantajayrityksen kehittämiskulttuurin ja toimintatapojen kanssa, joten se ei tarjoa universaaleja ratkaisuja ketterien projektien hallintaan. Toimeksiantajalle malli tarjoaa toimivan ratkaisun, jolla ylitiimistä kehittämistä voidaan koordinoida normaalin kehitystyön lomassa, tiimien välisenä yhteistyönä ilman erillisiä projektirakenteita. Kehittämistyön aikana tunnistettiin lisäkehitystarpeita esimerkiksi roolien tarkentamisessa ja kehitetyn projektimallin täydentämisessä myös lopetusvaiheen toimenpiteillä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa projektin johtamismalli, jolla varmistetaan kohdeprojektin eteneminen tavoitteiden mukaisesti toteutusvaiheen aikana, ja joka voidaan ottaa käyttöön erityyppisten projektiluontoisten, useita kehitystiimejä koskettavien kehityskokonaisuuksien onnistumisen varmistamisessa toimeksiantajayrityksessä. Johtamismallin tulee täydentää organisaation olemassa olevia toimintaohjeita. Tähän pyritään tuottamalla yksinkertainen tehtävärunko projektin toimeenpanoon johtamiseen, tavoitejohtamiseen sekä riippuvuuksien tunnistamiseen ja niiden huomioimiseen kehittämistyön suunnittelussa ja koordinoinnissa.
Opinnäytetyön toimeksiantaja on kaupan alalla toimiva yritys, jossa on viime aikoina organisoitu IT-kehitystoimintoja uudelleen. Uudessa organisoitumisessa ketterää kehittämismallia tavoitellaan pääsääntöiseksi toimintatavaksi läpi koko yrityksen. Opinnäytetyön kohteena oli yksi yrityksen muutosohjelma, joka on käynnistynyt ennen toimintamallimuutosta. Tässä vaiheessa oli oikea hetki tarkastella tämän projektin johtamismallia uudelleen tilanteessa, jossa perinteistä projektiorganisaatiota ei haluttu enää ylläpitää. Koska uutta toimintatapaa oltiin vasta ajamassa sisään ja ylitiimisen työn ohjaamisesta oli verrattain vähän ohjeistusta, löytyi tästä luonteva aihe opinnäytetyölle.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa sovellettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Kehittämistyössä rakennettiin projektijohtamisen malli monitiimiseen ketterään kehitysorganisaatioon. Mallissa otetaan kantaa projektin valmistelu- ja käynnistysvaiheeseen ja projektin toimeenpanon aikana tapahtuvaan sykliseen suunnitteluun ja koordinointiin, kun itse kehittämistyö tehdään hajautetusti useassa tiimissä, jotka noudattavat ketterän kehittämisen periaatteita. Mallin runko perustuu P3.express projektimalliin, se hyödyntää OKR-mallia tavoiteasetannassa ja projektin edistymisen seurannassa sekä riippuvuusmatriisia tiimien välisten riippuvuuksien tunnistamisessa ja koordinoinnissa.
Kehittämistyön ulkopuolelle rajattiin projektin lopetusvaiheen toiminnot, joten malli ei sellaisenaan ole valmis yleistettäväksi. Se on rakennettu yhteensopivaksi toimeksiantajayrityksen kehittämiskulttuurin ja toimintatapojen kanssa, joten se ei tarjoa universaaleja ratkaisuja ketterien projektien hallintaan. Toimeksiantajalle malli tarjoaa toimivan ratkaisun, jolla ylitiimistä kehittämistä voidaan koordinoida normaalin kehitystyön lomassa, tiimien välisenä yhteistyönä ilman erillisiä projektirakenteita. Kehittämistyön aikana tunnistettiin lisäkehitystarpeita esimerkiksi roolien tarkentamisessa ja kehitetyn projektimallin täydentämisessä myös lopetusvaiheen toimenpiteillä.