Asiakaskannattavuuslaskelman kehittäminen kohdeyritykselle
Kajula, Emilia (2021)
Kajula, Emilia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061723539
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061723539
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää kohdeyritykselle asiakaskannattavuuslaskelma. Kehittämistehtävän toteuttamismenetelmäksi valittiin toimintolaskenta, sillä sen käyttöönoton avulla välilliset kustannukset saadaan kohdistettua oikein laskentakohteelle eli asiakkaille. Laskelma toteutettiin huhtikuun ajalta kerättyjen tietojen pohjalta. Toimeksiantajana toimii siivouspalveluita tuottava pieni yritys ja se pysyy anonyyminä opinnäytetyössä.
Opinnäytetyön viitekehyksessä käsitellään asiakaskannattavuuden käsitettä ja toimintolaskentaa sekä sen käyttöönottoa. Empiirinen osuus toteutetaan kehittämistehtävänä ja tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista tutkimusta. Opinnäytetyö on toiminnallinen työ, koska kohdeyrityksen tarpeisiin kehitetään toimintolaskentamalli ja asiakaskannattavuuslaskelma. Aineisto kerätään haastattelulla asiakkuuspäällikön kanssa, työajanseurantalomakkeilla, huhtikuun tuloslaskelmalla sekä asiakkaiden laskutuksesta saaduilla tiedoilla.
Toimeksiantajan ongelmana oli epätietoisuus kohdeyrityksen asiakkaiden kannattavuuksista. Tämän ongelman ratkaisemiseksi kehitettiin kohdeyritykselle konkreettinen asiakaskannattavuuslaskelma, jonka avulla voidaan selvittää kaikkien asiakkaiden kannattavuus. Laskelma toteutettiin kaksivaiheisena Excel-tiedostoon. Ensimmäinen laskelma on toimintolaskentamalli, jossa selvitettiin toimintokustannukset per toimintoajuri. Asiakaskannattavuuslaskelmassa toimintoajureiden avulla kohdistettiin kustannukset asiakkaille ja saatiin euromääräinen asiakaskate. Asiakaskannattavuuslaskelmaan laskettiin vain kahden asiakkaan kannattavuus opinnäytetyön rajallisuuden vuoksi.
Työn lopputulokseksi saatiin toimiva asiakaskannattavuuslaskelma, jota yritys voi hyödyntää kaikkien asiakkaiden kannattavuuksien seurantaan. Asiakaskannattavuuslaskelman tulokseksi selvisi, että asiakas A oli kannattamaton ja asiakas B oli kannattava. Asiakkaiden tietojen tarkastelu opinnäytetyön rajallisuuden vuoksi suoritettiin vain huhtikuun 2021 ajan. Jatkotutkimuksena voidaan soveltaa asiakaskannattavuuslaskelmaa koko tilikauden ajalta kerättyihin tietoihin, jolloin kannattavuudesta saadaan laajempi kuva.
Opinnäytetyön viitekehyksessä käsitellään asiakaskannattavuuden käsitettä ja toimintolaskentaa sekä sen käyttöönottoa. Empiirinen osuus toteutetaan kehittämistehtävänä ja tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista tutkimusta. Opinnäytetyö on toiminnallinen työ, koska kohdeyrityksen tarpeisiin kehitetään toimintolaskentamalli ja asiakaskannattavuuslaskelma. Aineisto kerätään haastattelulla asiakkuuspäällikön kanssa, työajanseurantalomakkeilla, huhtikuun tuloslaskelmalla sekä asiakkaiden laskutuksesta saaduilla tiedoilla.
Toimeksiantajan ongelmana oli epätietoisuus kohdeyrityksen asiakkaiden kannattavuuksista. Tämän ongelman ratkaisemiseksi kehitettiin kohdeyritykselle konkreettinen asiakaskannattavuuslaskelma, jonka avulla voidaan selvittää kaikkien asiakkaiden kannattavuus. Laskelma toteutettiin kaksivaiheisena Excel-tiedostoon. Ensimmäinen laskelma on toimintolaskentamalli, jossa selvitettiin toimintokustannukset per toimintoajuri. Asiakaskannattavuuslaskelmassa toimintoajureiden avulla kohdistettiin kustannukset asiakkaille ja saatiin euromääräinen asiakaskate. Asiakaskannattavuuslaskelmaan laskettiin vain kahden asiakkaan kannattavuus opinnäytetyön rajallisuuden vuoksi.
Työn lopputulokseksi saatiin toimiva asiakaskannattavuuslaskelma, jota yritys voi hyödyntää kaikkien asiakkaiden kannattavuuksien seurantaan. Asiakaskannattavuuslaskelman tulokseksi selvisi, että asiakas A oli kannattamaton ja asiakas B oli kannattava. Asiakkaiden tietojen tarkastelu opinnäytetyön rajallisuuden vuoksi suoritettiin vain huhtikuun 2021 ajan. Jatkotutkimuksena voidaan soveltaa asiakaskannattavuuslaskelmaa koko tilikauden ajalta kerättyihin tietoihin, jolloin kannattavuudesta saadaan laajempi kuva.