Esiintymisjännityksestä esiintymistaitoon
Pigg, Henri (2021)
Pigg, Henri
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061723537
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061723537
Tiivistelmä
Viulistin esiintymistaitoa käsittelevä opinnäytetyö käsittelee esiintymisjännitystä, sen taustoja ja keinoja oppia varmemmaksi esiintyjäksi. Olen viime vuosina prosessoinut esiintymisjännitystä omalla kohdallani musiikin ammattiopinnoissa ja siten aihe on hyvin omakohtainen. Esiintymisjännitystä on tutkittu paljon, mutta psykologisista tekijöistä, ihmisen kognitiivisuudesta ja aiheen omakohtaisuudesta johtuen sitä on hankala tutkia.
Esiintymisjännitys johtuu pohjimmiltaan alkukantaisesta ”taistele ja pakene” -reaktiosta, vaikka esiintymistilanteessa ei olekaan kysymys henkiinjäämisestä. Lisämunuaisten erittämän adrenaliinin ja kortisolin aikaansaamat vaikutukset ovat kuitenkin elimistössä samanlaisia. Jännityksen oireita ovat muun muassa sykkeen kohoaminen, hikoaminen ja tärinät, vatsaoireet sekä yleinen olotilan kaoottisuus.
Esiintymisjännityksen taustalla on usein erilaisia psykologisia tekijöitä, kuten huono itsetunto ja tunnelukot. Tunnelukko on haitallinen uskomus itsestämme ja niitä on useita erilaisia eri tilanteisiin suoja- ja selviytymiskeinoiksi. Ne syntyvät varhaisessa lapsuudessa ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Lisäksi erityisesti klassiset muusikot ovat hyvin itsekriittisiä alalle ominaisen täydellisyyden tavoittelun sisäistämisen myötä. Kilpailu opiskelu- ja työpaikoista on kova, minkä seurauksena työnhaku- ja koesoittotilanteissa koetaan kovia paineita.
Haastattelin opinnäytetyöhöni kuutta ammattiviulistia, jotka toimivat musiikkipedagogeina tai orkesterimuusikkoina Oulun seudulla. Kysymykset käsittelivät muun muassa onnistunutta esiintymistä, esiintymisjännityksestä aiheutuvia paineita, oireita, keinoja selviytyä jännittävässä tilanteessa sekä itsekriittisyyttä. Yhteenvetona kaikki haastateltavat kokevat esiintymisen jännittävänä, mutta ovat oppineet käsittelemään tilanteen niin, ettei jännitys vaikuta liikaa suoritukseen.
Esiintymistä on pidetty luonnonlahjana, mutta tosiasiassa esiintyminen on taito, jonka jokainen voi oppia. Karaiseminen väkisin esiintymällä ei ole välttämättä paras keino harjoitella esiintymistä. Opinnäytetyössäni esittelenkin konkreettisia harjoituksia ja askelia kohti esiintymisiä. Monet saavat apua erilaisista hengitys-, keskittymis- ja mielikuvaharjoituksista. Myös beetasalpaajista voi olla apua jännittäviin tilanteisiin sydämen sykkeen rauhoittumisen myötä.
Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia esimerkiksi oppilaitoksissa järjestettävän esiintymisvalmennusten vaikutuksia ja vertailua oppilaitosten välillä, jossa valmennusta ei järjestetä. In this thesis is studied performance tension, its background factors, effects as well as how to develop to be an assertiver performer are studied. The tension of the performance is a personal topic to the thesis author and therefore interesting. In my work exercises are presented that can be utilized before a performance situation, as well as in preparation for performances.
Performance tension is a somewhat questionable subject to study due to psychological factors, human cognition, and the personality of the subject. Performance tension is basically a social fear and, among other things, self-esteem plays a major role in the intensity of the tension. In particular, childhood experiences and environmental factors contribute to experiencing tension later in life. Almost all people are excited to perform and it is completely natural.
The hormones adrenaline and cortisol secreted by the adrenal glands cause nasty symptoms during occurrence. The heartbeat accelerates, the hands and feet tremble, sweats, there are butterflies in the stomach, thoughts wander and the feeling is uncomfortable anyway.
For the thesis six professional violinists were interviewed who work as music teachers in the Oulu region, as well as orchestral musicians. The questions addressed, among other things, successful performance, pressures from performance tension, symptoms, ways to cope with an exciting situation, and self-criticism. In summary, all interviewees find the performance exciting, but have learned to handle the situation so that the tension does not affect performance too much. Everyone experiences performing differently due to different starting points and thus carrying their own journey and process towards natural performance.
Performing has been considered a natural gift, but in reality performing is a skill that anyone can learn. Forcing yourself to escape by performing is not necessarily the best solution. In my thesis, I present concrete exercises and steps towards performances. Many receive help with a variety of breathing, concentration, and imagination exercises. Beta-blockers can also be helpful in exciting situations as one´s heart rate calms down.
Performing practice is worth starting with small steps with performances for relatives and friends first. After that one could perform for other musicians. When performing little by little feels easier, performing for a larger audience can be started. Performing directly to the general public without an intermediate step is not recommended.
Esiintymisjännitys johtuu pohjimmiltaan alkukantaisesta ”taistele ja pakene” -reaktiosta, vaikka esiintymistilanteessa ei olekaan kysymys henkiinjäämisestä. Lisämunuaisten erittämän adrenaliinin ja kortisolin aikaansaamat vaikutukset ovat kuitenkin elimistössä samanlaisia. Jännityksen oireita ovat muun muassa sykkeen kohoaminen, hikoaminen ja tärinät, vatsaoireet sekä yleinen olotilan kaoottisuus.
Esiintymisjännityksen taustalla on usein erilaisia psykologisia tekijöitä, kuten huono itsetunto ja tunnelukot. Tunnelukko on haitallinen uskomus itsestämme ja niitä on useita erilaisia eri tilanteisiin suoja- ja selviytymiskeinoiksi. Ne syntyvät varhaisessa lapsuudessa ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Lisäksi erityisesti klassiset muusikot ovat hyvin itsekriittisiä alalle ominaisen täydellisyyden tavoittelun sisäistämisen myötä. Kilpailu opiskelu- ja työpaikoista on kova, minkä seurauksena työnhaku- ja koesoittotilanteissa koetaan kovia paineita.
Haastattelin opinnäytetyöhöni kuutta ammattiviulistia, jotka toimivat musiikkipedagogeina tai orkesterimuusikkoina Oulun seudulla. Kysymykset käsittelivät muun muassa onnistunutta esiintymistä, esiintymisjännityksestä aiheutuvia paineita, oireita, keinoja selviytyä jännittävässä tilanteessa sekä itsekriittisyyttä. Yhteenvetona kaikki haastateltavat kokevat esiintymisen jännittävänä, mutta ovat oppineet käsittelemään tilanteen niin, ettei jännitys vaikuta liikaa suoritukseen.
Esiintymistä on pidetty luonnonlahjana, mutta tosiasiassa esiintyminen on taito, jonka jokainen voi oppia. Karaiseminen väkisin esiintymällä ei ole välttämättä paras keino harjoitella esiintymistä. Opinnäytetyössäni esittelenkin konkreettisia harjoituksia ja askelia kohti esiintymisiä. Monet saavat apua erilaisista hengitys-, keskittymis- ja mielikuvaharjoituksista. Myös beetasalpaajista voi olla apua jännittäviin tilanteisiin sydämen sykkeen rauhoittumisen myötä.
Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia esimerkiksi oppilaitoksissa järjestettävän esiintymisvalmennusten vaikutuksia ja vertailua oppilaitosten välillä, jossa valmennusta ei järjestetä.
Performance tension is a somewhat questionable subject to study due to psychological factors, human cognition, and the personality of the subject. Performance tension is basically a social fear and, among other things, self-esteem plays a major role in the intensity of the tension. In particular, childhood experiences and environmental factors contribute to experiencing tension later in life. Almost all people are excited to perform and it is completely natural.
The hormones adrenaline and cortisol secreted by the adrenal glands cause nasty symptoms during occurrence. The heartbeat accelerates, the hands and feet tremble, sweats, there are butterflies in the stomach, thoughts wander and the feeling is uncomfortable anyway.
For the thesis six professional violinists were interviewed who work as music teachers in the Oulu region, as well as orchestral musicians. The questions addressed, among other things, successful performance, pressures from performance tension, symptoms, ways to cope with an exciting situation, and self-criticism. In summary, all interviewees find the performance exciting, but have learned to handle the situation so that the tension does not affect performance too much. Everyone experiences performing differently due to different starting points and thus carrying their own journey and process towards natural performance.
Performing has been considered a natural gift, but in reality performing is a skill that anyone can learn. Forcing yourself to escape by performing is not necessarily the best solution. In my thesis, I present concrete exercises and steps towards performances. Many receive help with a variety of breathing, concentration, and imagination exercises. Beta-blockers can also be helpful in exciting situations as one´s heart rate calms down.
Performing practice is worth starting with small steps with performances for relatives and friends first. After that one could perform for other musicians. When performing little by little feels easier, performing for a larger audience can be started. Performing directly to the general public without an intermediate step is not recommended.