Ammatillisen opettajan osaamisen kehittäminen : Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun opetushenkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia omasta osaamisestaan toisen asteen ammatillisessa opetustyössä. Samalla selvitetään, onko nuorten ja aikuisten opetuksen yhdistäminen synnyttänyt osaamisvajetta opettajien osaamisessa. Sedun opetushenkilöstölle tehdään kysely, jossa selvitetään heidän ammatillista ja pedagogista osaamistaan suhteessa opetustyön synnyttämiin osaamisvaatimuksiin. Samalla kartoitetaan tarvetta erilaisille henkilöstökoulutuksille.

Tämän opinnäytetyön tutkimuksen tuloksia voidaan Sedussa hyödyntää henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnittelussa sekä opetustoiminnan kehittämisessä. Sedun uudessa strategiassa vuosille 2021–2025 on listattu Sedun arvoja. Yksi näistä arvoista on asiantuntijuus, joka tarkemmin tarkoittaa ammattitaidon uudistamista sekä tulevien osaamistarpeiden ennakointia. Tässä opinnäytetyössä pyritään selvittämään tarvetta asiantuntijuuden kehittämiseen Sedun arvojen mukaisesti. Näitä aiheita tutkitaan, koska niiden avulla voidaan selvittää, ovatko oppilaitosorganisaatiossa tehdyt toimenpiteet ja menetelmät riittäviä ja tulisiko niittä kehittää.

Kyseessä on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jossa on tarkoituksena ymmärtää, selittää, tulkita, mallintaa ja soveltaa tukittavaa ilmiötä. Tässä työssä teoria ja käytäntö esiintyvät vuorotellen muodostaen johtopäätökset ja tulokset. Tutkimuksessa pyritään avaamaan tutkimuskysymysten taustaa siten, että lukijan on helppo ymmärtää, miksi ja miten tutkittavaa aihetta tulisi kehittää. Tässä laadullisessa tutkimuksessa hyödynnetään myös Case-tutkimuksen vaiheita, jossa määritellään tutkimukselle tavoitteet, etsitään lähdeaineistoa, kootaan tutkimusaineisto, jäsennellään kerätty tieto tiiviiseen pakettiin ja lopuksi kerrotaan tutkimustulokset.

Tuloksena syntyi oppilaitosorganisaation pedagogisen strategian toimintamalli, jonka avulla opetuksen laatua pystytään tiiviisti seuraamaan ja kehittämään. Lisäksi syntyi opetuksen tutkinnon toteutussuunnitelman kehittämisen työkalu, joka keskittyy suunnitelmien kehittämiseen vertaisarvioinnin avulla. Asiantuntijaorganisaation kehittämisen tuloksena syntyi henkilöstöjohtamisen työkalu, jolla voidaan selvittää työyhteisön toimintakulttuuri ja siten kehittää johtamistyöskentelyä. Kehityskeskusteluiden tutkimisen tuloksena syntyi opetusalan tai koulutustiimin toiminnan kehittämisen lomake, jonka avulla voidaan määritellä yhteinen tavoite, joiden saavuttamiseksi henkilöstö sitoutuu työskentelemään. Lisäksi kehityskeskusteluihin luotiin osaamiskartoitus helpottamaan henkilöstön osaamisen kehittämistä ja opetuksen laadun varmistamista. Lopuksi pohdinnassa on mietitty näiden kehitysaiheiden toimivuutta käytännössä oppilaitosorganisaatiossa sekä arvioitu mahdollisia lisätoimia.