Työhyvinvoinnin kehittäminen kotihoidossa
Lappalainen, Tanja (2024)
Lappalainen, Tanja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024070423947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024070423947
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitin surveypal kyselyn avulla työhyvinvointia tukevia ja heikentäviä tekijöitä työntekijöiden mielestä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa työhyvinvointiin vaikuttavista asioista. Lisäksi halutaan löytää kehitettäviä asioita.
Toimeksiantajana oli Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, joka vaihtui tammikuussa 2023 Pohjois-Savon Hyvinvointialueeksi. Tutkimuskohteena oli Pohjoisen alueen neljä kotihoidon yksikköä eli Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän kotihoito. Kyselyyn osallistui kotihoidon sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Tutkimus toteutettiin tammikuussa 2022 laadullisena kyselytutkimuksena ja analysoitiin laadullisesti luokittemalla.
Työhyvinvointia tukevat asiat voidaan jakaa työnorganisointiin, työyhteisötaitoihin sekä esihenkilötyöhön kuuluviin pääluokkiin. Tuloksissa nousi esille työhyvinvointia tukevina asioina merkittävimpänä asiana toimiva työnjako. Myös vastuullisuus ja auttaminen sekä positiivinen ilmapiiri ja huumori korostuivat vastauksissa. Osallisuus, vaikutusmahdollisuudet ja esimerkiksi mahdollisuus työvuoro- ja lomasuunnitteluun koettiin tärkeänä. Yleisiä hyviä käytöstapoja arvostetaan ja kaikilta odotetaan oikeudenmukaista, tasa-arvoista kohtelua. Esihenkilöiltä toivotaan lisäksi enemmän palautteen antamista, koska palaute tukee työhyvinvointia. Yleisesti toivottiin enemmän tiimityön toteutumien mahdollistamista, koska tiimityö ja työkaverit vahvistavat työhyvinvointia. Joustavuuden, työnsisällön ja motivaation koettiin tukevan työhyvinvointia.
Työhyvinvointia heikentävät asiat voidaan jakaa työnorganisointiin, työyhteisötaitoihin ja esihenkilötyöhön kuuluviin pääluokkiin. Tuloksissa nousi esille työhyvinvointiin merkittävimpänä heikentävänä asiana työnjako, ja siitä eriteltiin kiire ja taukojen pitämättömyys. Myös ylityöt ja toimistotyö olivat selkeä kuormitusta aiheuttavat asiat, ja osa koki henkistä kuormitusta liiallisista odotuksista. Hoitajat kokivat kiirettä ja kokivat, että toimistotyötä on liikaa. Mutta silti heidän työhyvinvointiansa heikensi myös se, että he tiesivät, että arviointeja on tekemättä eli osa töistä on tekemättä. Osa vastaajista koki, ettei voi osallista tai ei voi vaikuttaa, ja tämä heikentää työhyvinvointia. Jos ei voi osallistua työvuoro- tai lomasuunnitteluun ja tai ne eivät toimi, ei välttämättä palaudu työn aiheuttamasta kuormituksesta liian lyhyillä vapailla. Työhyvinvointia heikentää vaihtua henkilökunta ja se, ettei tiimityö toteudu. Myös se, ettei oteta vastuuta, heikentää työhyvinvointia. Osa koki, että ilmapiiri on negatiivinen, on kuppikuntia. Työhyvinvointia koettiin heikentävän sen, ettei hoitajia kohdata yksilöinä, ei huomioida ikääntyviä työntekijöitä. Esihenkilötyöstä oli toiveena, että tiedotusta ja palautteen antoa kehitetään.
Tutkimus antaa tietoa, jonka avulla voidaan edistää työhyvinvointia. Työhyvinvointi auttaa työntekijöitä sitoutumaan paremmin työhönsä. Se myös tekee työpaikasta houkuttelevan ja antaa positiivisen työnantajakuvan ja parantaa työntekijöiden vetovoimaa ja lisää pitovoimaa.
Toimeksiantajana oli Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, joka vaihtui tammikuussa 2023 Pohjois-Savon Hyvinvointialueeksi. Tutkimuskohteena oli Pohjoisen alueen neljä kotihoidon yksikköä eli Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän kotihoito. Kyselyyn osallistui kotihoidon sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Tutkimus toteutettiin tammikuussa 2022 laadullisena kyselytutkimuksena ja analysoitiin laadullisesti luokittemalla.
Työhyvinvointia tukevat asiat voidaan jakaa työnorganisointiin, työyhteisötaitoihin sekä esihenkilötyöhön kuuluviin pääluokkiin. Tuloksissa nousi esille työhyvinvointia tukevina asioina merkittävimpänä asiana toimiva työnjako. Myös vastuullisuus ja auttaminen sekä positiivinen ilmapiiri ja huumori korostuivat vastauksissa. Osallisuus, vaikutusmahdollisuudet ja esimerkiksi mahdollisuus työvuoro- ja lomasuunnitteluun koettiin tärkeänä. Yleisiä hyviä käytöstapoja arvostetaan ja kaikilta odotetaan oikeudenmukaista, tasa-arvoista kohtelua. Esihenkilöiltä toivotaan lisäksi enemmän palautteen antamista, koska palaute tukee työhyvinvointia. Yleisesti toivottiin enemmän tiimityön toteutumien mahdollistamista, koska tiimityö ja työkaverit vahvistavat työhyvinvointia. Joustavuuden, työnsisällön ja motivaation koettiin tukevan työhyvinvointia.
Työhyvinvointia heikentävät asiat voidaan jakaa työnorganisointiin, työyhteisötaitoihin ja esihenkilötyöhön kuuluviin pääluokkiin. Tuloksissa nousi esille työhyvinvointiin merkittävimpänä heikentävänä asiana työnjako, ja siitä eriteltiin kiire ja taukojen pitämättömyys. Myös ylityöt ja toimistotyö olivat selkeä kuormitusta aiheuttavat asiat, ja osa koki henkistä kuormitusta liiallisista odotuksista. Hoitajat kokivat kiirettä ja kokivat, että toimistotyötä on liikaa. Mutta silti heidän työhyvinvointiansa heikensi myös se, että he tiesivät, että arviointeja on tekemättä eli osa töistä on tekemättä. Osa vastaajista koki, ettei voi osallista tai ei voi vaikuttaa, ja tämä heikentää työhyvinvointia. Jos ei voi osallistua työvuoro- tai lomasuunnitteluun ja tai ne eivät toimi, ei välttämättä palaudu työn aiheuttamasta kuormituksesta liian lyhyillä vapailla. Työhyvinvointia heikentää vaihtua henkilökunta ja se, ettei tiimityö toteudu. Myös se, ettei oteta vastuuta, heikentää työhyvinvointia. Osa koki, että ilmapiiri on negatiivinen, on kuppikuntia. Työhyvinvointia koettiin heikentävän sen, ettei hoitajia kohdata yksilöinä, ei huomioida ikääntyviä työntekijöitä. Esihenkilötyöstä oli toiveena, että tiedotusta ja palautteen antoa kehitetään.
Tutkimus antaa tietoa, jonka avulla voidaan edistää työhyvinvointia. Työhyvinvointi auttaa työntekijöitä sitoutumaan paremmin työhönsä. Se myös tekee työpaikasta houkuttelevan ja antaa positiivisen työnantajakuvan ja parantaa työntekijöiden vetovoimaa ja lisää pitovoimaa.