Etätyön vaikutus työyhteisöön ja työhyvinvointiin
Eskelinen, Eetu (2024)
Eskelinen, Eetu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024080924108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024080924108
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin, miten etätyö vaikuttaa työyhteisöön ja työhyvinvointiin. Tarkoituksena oli selittää ja ymmärtää aihetta syvällisesti. Aiheen valintaan vaikutti aiheen ajankohtaisuus, tärkeys ja kiinnostavuus. Aiheesta rajatiin pois sen vaikutus organisaation tuottavuuteen. Tutkitta-vana kohteena oli yhteistyökumppani yrityksen X henkilöstö. Tavoitteena oli luoda kuva hybridi-työn kokemuksista, sekä kehittää yritys X:n nykyistä hybridityömallia.
Tutkimus tehtiin määrällisenä tapaustutkimuksena, jonka aineisto kerätiin henkilöstökyselynä. Henkilöstökyselyyn vastasi 450 yrityksen X työntekijää. Kysely sisälsi 12 suljettua ja 2 avointa kysymystä. Avoimiin kysymyksiin vastattiin toiseen 129 kertaa ja toiseen 156 kertaa. Aineisto analysoitiin määrällisin ja teorialähtöisin menetelmin, ja vastauksia teemoitettiin tietoperustan mukaan.
Tulokset osoittivat henkilöstön kokevan hyvää työtyytyväisyyttä ja positiivia kokemuksia hybridi-työstä, sekä nykyisestä hybridityömallista. Hybridityön koettiin vaikuttavan positiivisesti motivaation, keskittymiseen, viestintään sekä ajankäyttöön. Organisaation yhteisöllisyyden osalta vastauksissa koettiin kahtia jakoa, sillä noin puolet kokivat yhteisöllisyyden kärsineen hybridityön aikana ja toinen puolikas koki sen parantuneen. Haasteina oli myös palavereiden määrässä sekä kotona käytettävissä työvälineissä.
Tulosten pohjalta muodostettiin kehitysideoita yrityksen X henkilöstöhallinnolle. Esihenkilöiden avulla organisaation tulee kasvattaa yhteisöllisyyttä kannustamalla työntekijöitä yhteisiin tapaamisiin ja taukojen pitämiseen. Palaverikäytänteitä tulee uudistaa, jotta aikaa jää yhteisöllisyyden parantamiseen, viestintään, taukoihin sekä työtehtävien tekemiseen. Yrityksen tulee myös selvittää mahdollisuutta tarjota parempia työnteon ja fyysistä ergonomiaa tukevia välineitä myös koti-toimistolle.
Tutkimus tehtiin määrällisenä tapaustutkimuksena, jonka aineisto kerätiin henkilöstökyselynä. Henkilöstökyselyyn vastasi 450 yrityksen X työntekijää. Kysely sisälsi 12 suljettua ja 2 avointa kysymystä. Avoimiin kysymyksiin vastattiin toiseen 129 kertaa ja toiseen 156 kertaa. Aineisto analysoitiin määrällisin ja teorialähtöisin menetelmin, ja vastauksia teemoitettiin tietoperustan mukaan.
Tulokset osoittivat henkilöstön kokevan hyvää työtyytyväisyyttä ja positiivia kokemuksia hybridi-työstä, sekä nykyisestä hybridityömallista. Hybridityön koettiin vaikuttavan positiivisesti motivaation, keskittymiseen, viestintään sekä ajankäyttöön. Organisaation yhteisöllisyyden osalta vastauksissa koettiin kahtia jakoa, sillä noin puolet kokivat yhteisöllisyyden kärsineen hybridityön aikana ja toinen puolikas koki sen parantuneen. Haasteina oli myös palavereiden määrässä sekä kotona käytettävissä työvälineissä.
Tulosten pohjalta muodostettiin kehitysideoita yrityksen X henkilöstöhallinnolle. Esihenkilöiden avulla organisaation tulee kasvattaa yhteisöllisyyttä kannustamalla työntekijöitä yhteisiin tapaamisiin ja taukojen pitämiseen. Palaverikäytänteitä tulee uudistaa, jotta aikaa jää yhteisöllisyyden parantamiseen, viestintään, taukoihin sekä työtehtävien tekemiseen. Yrityksen tulee myös selvittää mahdollisuutta tarjota parempia työnteon ja fyysistä ergonomiaa tukevia välineitä myös koti-toimistolle.