Kestävän kehityksen toimeenpano eri hallinnon tasoilla ja sen johtaminen julkisessa paikallishallinnossa

Abstract

Kuntalain (410/2015) mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla, mikä kytkee kuntien hallinnon ja talouden järjestämisen tiiviisti osaksi kestävän kehityksen aatemaailmaa.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selventää Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Agenda2030 -toimintaohjelmassa esitettyjen kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa eri hallinnon tasoilla, niiden vuorovaikutussuhteita sekä vaatimuksia kestävää kehitystä edistävälle johtamiselle. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Porvoon kaupunki ja työn tarkoituksena oli hyödyntää tutkimuksesta saatuja tuloksia Porvoon kaupungin kestävän kehityksen johtamista koskevassa kehittämistyössä.

Kehittämisasetelmaa pohjustettiin tarkastelemalla kestävän kehityksen määritelmää, tavoitteita sekä tavoitteisiin liittyvää toimeenpanoa erityisesti Agenda2030 -toimintaohjelman tarjoaman viitekehyksen sekä Euroopan unionin (EU), Suomen valtion ja suomalaisen kuntasektorin näkökulmista. Kestävän kehityksen toimeenpanossa korostuivat lisäksi edellä mainittujen hallinnon tasojen keskinäinen vuorovaikutus sekä vaatimukset, joita kestävyysmurros asettaa johtamiselle. Tietoperustan pohjalta luotiin resilientin kestävyyden viitekehys, joka tarjoaa erityisesti kuntasektorin organisaatioille tavan edistää kestävän kehityksen tavoitteita tukeutumalla organisaation omaan sopeutumiskyvykkyyteen.

Opinnäytetyön menetelmällisissä ratkaisuissa yhdistyvät kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimusote. Kvantitatiivista lähestymistapaa hyödynnettiin Porvoon kaupungin henkilöstölle kohdennetussa kyselyssä, jossa kerättiin tietoa Porvoon kestävän kehityksen nykytilasta ja kaupungille olennaisimmista kestävän kehityksen tavoitteista. Kvalitatiivinen tutkimusote keskittyi kaupungin kestävän kehityksen avainhenkilöiden haastatteluihin, joiden tavoitteena oli tulkita henkilöstökyselyn tuloksia suhteessa kaupunkistrategiaan ja luoda kokonaiskuva kaupungin kestävän kehityksen johtamisesta.

Tutkimus osoitti, että Porvoon kaupunki lähestyy kestävää kehitystä jatkuvana muutosprosessina kohti tasapainotilaa, jossa ihmiskunta kehittyy maapallon kantokyvyn rajoissa. Tämä yhdessä kaupungin voimassa olevan strategian kanssa on osoitus kaupungin kyvykkyydestä strategiseen ajatteluun. Kiinnittämällä erityistä huomiota oman ymmärryksensä kasvattamiseen kestävästä kehityksestä, strategian johdonmukaisuuteen, intressien yhteensovittamiseen sekä sidosryhmiensä huomioimiseen, voi kaupunki varmistaa oman strategisen kyvykkyytensä toteutumisen ja toimintakykynsä ylläpitämisen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Tutkimusprosessiin ulkopuolelle jäivät kuitenkin vielä varsinainen tavoitteen asetanta, tavoitteiden jalkauttaminen sekä raportointiin ja viestintään liittyvä kokonaisuus. Tämä prosessi on syytä viedä loppuun sekä kytkeä siihen mukaan myös aiempaa laajempi ja kaupungin sidosryhmät huomioiva kestävän kehityksen tavoitteiden olennaisuusarvio luotettavan kokonaiskuvan saamiseksi.