Uuden työntekijän perehdytyksen uudistaminen : Voimisteluseura Keski-Uusimaa ry
Matinen, Vilma (2024)
Matinen, Vilma
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092725721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092725721
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on uudistaa Voimisteluseura Keski-Uusimaa ry:n (VSK-U) perehdytystä ja toteuttaa organisaatiolle selvitys uuden perehdytyssuunnitelman laatimista varten. Työn lähtökohtana on selvittää, mitä asioita uuteen perehdytyssuunnitelmaan tulisi sisällyttää.
Teoriaosuudessa käydään läpi, miten perehdytys terminä käsitetään yleisellä tasolla, ja mitä laki säätää perehdytyksestä ja sen toteuttamisesta työpaikoilla. Opinnäytetyössä käsitellään perehdytysprosessia ja sen suunnitelmallista toteuttamista laajasti eri lähteiden kautta. Lisäksi paneudutaan perehdytyksen suunnittelun haasteisiin sekä käydään läpi eri rooleja perehdytysprosessissa. Teorian avulla pyritään muodostamaan nykyaikainen ja kokonaisvaltainen kuva perehdytysprosessista ja sen suunnittelusta.
Tässä kehittämistyössä tutkimusmenetelmänä käytettiin ryhmähaastattelua sekä kyselytutkimusta. Ryhmähaastattelussa VSK-U:n vakituiset työntekijät pohtivat perehdytyksen tilaa seurassa ja keinoja sen parantamiseen. Kyselytutkimuksella haluttiin saada VSK-U:n nuorten tuntityöntekijöiden mielipiteet mukaan kehittämistyöhön. Kyselytutkimuksessa keskityttiin selvittämään nuorten kokemuksia heidän omasta perehdyttämisestänsä.
Ryhmähaastattelussa nousi esiin perehdytyksen kehittämisen tarve ja erityisesti uusien työntekijöiden oman vastuun esiin nostaminen oppimista edistävänä tekijänä. Lisäksi yleisten tietojen kokoaminen, erityisesti työsuhteeseen liittyvien tietojen helppo tavoitettavuus työntekijöille, koettiin tärkeäksi kehityskohteeksi.
Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että kyselyyn vastanneista suurin osa kokee työnsä ja osaamisensa positiivisessa valossa. On kuitenkin huomattavaa, että nämä positiiviset vastaukset eivät näyttäydy esimiestasolle samalla tavalla, mikä kävi ilmi ryhmähaastattelussa. Lisäksi ryhmähaastattelussa esiin tullut nuorten työntekijöiden työsuhteiden lyhytaikaisuus vahvistui kyselytutkimuksessa. Moni vastanneista ei nähnyt itseään töissä seurassa enää tulevaisuudessa.
Tutkimus antoi hyvän käsityksen VSK-U:n perehdytyksen kehittämistarpeista ja tämänhetkisestä tilanteesta. Keskeiset johtopäätökset ovat, että seuran esihenkilötaso kokee suurempaa tarvetta perehdytyksen kehittämiseen kuin itse tuntityöntekijät. Esihenkilöstöä kuormittavia asioita voidaan parantaa perehdytyksen paremmalla ja johdonmukaisemmalla suunnittelulla.
Teoriaosuudessa käydään läpi, miten perehdytys terminä käsitetään yleisellä tasolla, ja mitä laki säätää perehdytyksestä ja sen toteuttamisesta työpaikoilla. Opinnäytetyössä käsitellään perehdytysprosessia ja sen suunnitelmallista toteuttamista laajasti eri lähteiden kautta. Lisäksi paneudutaan perehdytyksen suunnittelun haasteisiin sekä käydään läpi eri rooleja perehdytysprosessissa. Teorian avulla pyritään muodostamaan nykyaikainen ja kokonaisvaltainen kuva perehdytysprosessista ja sen suunnittelusta.
Tässä kehittämistyössä tutkimusmenetelmänä käytettiin ryhmähaastattelua sekä kyselytutkimusta. Ryhmähaastattelussa VSK-U:n vakituiset työntekijät pohtivat perehdytyksen tilaa seurassa ja keinoja sen parantamiseen. Kyselytutkimuksella haluttiin saada VSK-U:n nuorten tuntityöntekijöiden mielipiteet mukaan kehittämistyöhön. Kyselytutkimuksessa keskityttiin selvittämään nuorten kokemuksia heidän omasta perehdyttämisestänsä.
Ryhmähaastattelussa nousi esiin perehdytyksen kehittämisen tarve ja erityisesti uusien työntekijöiden oman vastuun esiin nostaminen oppimista edistävänä tekijänä. Lisäksi yleisten tietojen kokoaminen, erityisesti työsuhteeseen liittyvien tietojen helppo tavoitettavuus työntekijöille, koettiin tärkeäksi kehityskohteeksi.
Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että kyselyyn vastanneista suurin osa kokee työnsä ja osaamisensa positiivisessa valossa. On kuitenkin huomattavaa, että nämä positiiviset vastaukset eivät näyttäydy esimiestasolle samalla tavalla, mikä kävi ilmi ryhmähaastattelussa. Lisäksi ryhmähaastattelussa esiin tullut nuorten työntekijöiden työsuhteiden lyhytaikaisuus vahvistui kyselytutkimuksessa. Moni vastanneista ei nähnyt itseään töissä seurassa enää tulevaisuudessa.
Tutkimus antoi hyvän käsityksen VSK-U:n perehdytyksen kehittämistarpeista ja tämänhetkisestä tilanteesta. Keskeiset johtopäätökset ovat, että seuran esihenkilötaso kokee suurempaa tarvetta perehdytyksen kehittämiseen kuin itse tuntityöntekijät. Esihenkilöstöä kuormittavia asioita voidaan parantaa perehdytyksen paremmalla ja johdonmukaisemmalla suunnittelulla.