Avovankiloita koskevat valmiuslainsäädäntötarpeet

Abstract

Julkisen vallan on poikkeusoloissakin turvattava perusoikeudet ja edistettävä niiden toteutumista. Kuitenkin poikkeukselliset olosuhteet voivat vaatia viranomaiselta poikkeuksellisia toimia ja rajoittamalla eräitä vähäisempiä oikeuksia voidaan turvata kaikkein keskeisimpien oikeuksien toteutumista. Tämänkaltaisen rajoittamisen tulee kuitenkin olla ennalta valmisteltua oikeasuhtaisuuden ja rajoittamisen hyväksyttävyyden varmistamiseksi. Rikosseuraamuslaitoksen toimialaa ei ole huomioitu valmiuslainsäädännössä, jolloin koronapandemian aikana ja erityisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan, on tunnistettu lainsäädäntötarve myös Rikosseuraamuslaitoksen toimialalla.

Tämä opinnäytetyö on tehty Rikosseuraamuslaitoksen toimeksiannosta ja sen tavoitteena on selvittää poikkeusoloihin liittyviä lainsäädäntötarpeita avovankiloiden näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastattelua ja kohdejoukkona on ollut joukko avovankiloiden yksikönpäälliköitä ja apulaisjohtajia. Teemahaastattelu on rakennettu vuoden 2023 kansallisen riskiarvion pohjalta siten, että tunnistetut riskit ovat toimineet haastatteluiden teemoina. Haastatteluvastaukset on analysoitu sisältöanalyysin keinoin siten, että tutkimusmateriaalin perusteella voidaan esittää keskeisimmät valmiuslainsäädäntöön liittyvät lainsäädäntötarpeet nimenomaan avovankiloiden näkökulmasta.

Työn tulosten perusteella poikkeusoloissa on välttämätöntä muuttaa avovankilan toimintaa tehokkaammaksi ja kohdentaa resursseja välttämättömien toimintojen ylläpitämiseen. Tämä edellyttää joitakin muutoksia voimassa olevaan valmiuslainsäädäntöön; Tarvittaessa on voitava luopua yksilökohtaisesti harkittujen ja perusteltujen päätösten tekemisestä. Tietyt vankeja koskevat päätökset, kuten vankien siirtäminen sotilaallisen hyökkäyksen alta tai poistumislupien epääminen vaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi edellyttävät mahdollisuutta ulottaa päätös koskemaan yksilöä laajempaa kokonaisuutta, kuten esimerkiksi yhtä vankiosastoa tai useampaa vankilaa samanaikaisesti. Myös mahdollisuus luopua rangaistusajan suunnitelman täysimääräisesti toteuttamisesta tai palvelutason laskeminen nähdään perusteltuna. Lisäksi poikkeusoloissa pidetään tärkeänä pystyä hallitsemaan vankilukua esimerkiksi täytäntöönpanoja lykkäämällä tai vähäisten rikosten täytäntöönpanoon keskeyttämisellä.

Tulosten perusteella lainsäädännön kehittäminen avolaitosten näkökulmasta on tarpeellista ja tässä esitetyt lainsäädäntötarpeet vaikuttavat oikeasuhtaisilta ja hyväksyttäviltä tavoiteltuihin hyötyihin ja aiheutuviin haittoihin nähden. Tuloksia ei kuitenkaan voi pitää yleistettävänä selvityksenä suljettujen vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamusten osalta, vaikkakin voidaan ajatella kaikkiin vankiloihin liittyvät samankaltaisia tarpeita. Suljettujen vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamusten tilanne tulisi selvittää vastaavalla tavalla, jotta Rikosseuraamuslaitoksen toimialasta voitaisiin laatia kokonaisuuden huomioiva lainvalmisteluhanke.