Geriatrinen arviointi osaksi syöpähoitojen suunnittelua

Abstract

Väestön ikääntyessä iäkkäiden syöpäpotilaiden määrä on myös kasvussa. Ennusteiden mukaan vuonna 2035 yli 75-vuotiaiden syöpäpotilaiden määrä on kaksinkertaistunut. Syöpälääkehoidot ovat elimistöä rasittavia ja vaativat potilailta itseltään sitoutumista, uusien asioiden omaksumista ja toimintakykyä. Tulevaisuudessa tarvitaan keinoja, joilla vältetään potilaalle liian raskaita lääkehoitoja ja ylläpidetään potilaan jäljellä olevan elämän laatua.

Ikääntyvän ihmisen terveyttä ja toimintakykyä voi normaalia nopeammin alentaa gerastenia eli hauraus-raihnausoireyhtymä. Gerastenian syntyyn on vaikutusta geneettisillä- ja ympäristötekijöillä, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöillä, ylipainolla ja vähäisellä liikunnalla. Keskeistä oireyhtymälle on vanhan ihmisen huomattava uupumus ja heikkous. Tunnusmerkkejä ovat myös tahaton laihtuminen, hitaus, lihasvoiman katoaminen sekä kognition heikentyminen. Ikääntyneen ihmisen fysiologinen toiminta on hidastunut ja elimistön stressinsietokyky on heikko. Syntyy hauraus, joka vuoksi ei ole voimavaroja sietää raskaita lääkehoitoja.

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena on kehittää prosessimalli, jolla tunnistetaan luotettavasti potilaan hauraus ja arvioidaan jäljellä olevia voimavaroja, ennen syöpähoidon valintaa. Työn tavoitteena on prosessin avulla välttää potilaalle liian raskaita lääkehoitoja ja näin ylläpitää potilaan jäljellä olevan elämän laatua ja välttää sairaalajaksoja. Prosessin myötä tavoitellaan syntyvän myös säästöjä yhteiskunnan sairaanhoito- ja lääkekustannuksissa. Aikaisemmissa tutkimuksissa kansainvälisesti on todettu, että G8-seulonta on validi ja herkkä poimimaan hauraat potilaat, joille tehtiin geriatrinen laajempi arviointi. Tutkimuksellinen kehittäminen eteni kahdessa vaiheessa. Tutkimusvaiheessa selvitettiin, voisiko yksistään G8-seulonta toimia onkologin päätöksenteon tukena, jolloin geriatrian niukkoja resursseja säästettäisiin. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, kuvailevaa analyysia hyödyntäen. Tutkimusaineisto (n = 10) koostui 2 kuukauden aikana tehdyistä G8-seulonnoista sekä seulottujen potilaiden hoidonkulun seurannasta. Myös tutkimuksen aikana tehdyt käytännön havainnot kirjattiin tutkimuspäiväkirjaan. Tutkimuksen tuloksena todettiin G8-seulan suuri herkkyys haurauden tunnistamisessa, mutta se ei anna tietoa potilaan yksilöllisistä voimavaroista tai toimintakyvystä. Näitä tarvitaan onkologisten hoitopäätösten tukena, jotta voidaan vaikuttaa elämänlaadun ylläpitämiseen.

Kehittämisvaiheessa hyödynnettiin tutkimuksen tuloksia ja käytännön kokemusta. G8-seulonnalla ei osoittautunut olevan ennusarvoa lääkehoidon siedossa. Haurautta on arvioitava laajemmin ja yksilöllisesti, jotta hoitopäätös on elämänlaatua tukeva. Kehittämisen tuloksena on uusi prosessimalli, jossa Lapin hyvinvointialueen Mehiläinen Länsi-Pohjan syöpätautien poliklinikan iäkkäiden potilaiden hauraus tunnistetaan ja geriatrinen arviointi on osana syöpähoitojen suunnittelua.