Henkilökohtaisen taukotilan tarvekartoitus : gimme a break, rebooth!
Mattila, Heidi (2024)
Mattila, Heidi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102926979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102926979
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tehtiin ensimmäinen tarvekartoitus henkilökohtaiselle taukotila-konseptin kehittelylle. Digitalisaation kehityksen lieveilmiönä työn kuormittavuus on lisääntynyt, joka toimi pohjaideana kehittää yksityinen taukotila edistämään parempaa palautumista ja työssä jaksamista.
Lähtöasetelmassa oli kehittää toimistopuhelinkopista henkilökohtainen taukotila. Tavoitteena oli kartoittaa idean tarpeellisuutta ja toivottuja ominaisuuksia, mutta myös ongelmia, joita sen käyttöön voisi liittyä. Kohderyhmää ja tarvetta priorisoitiin palvelumuotoilun työkaluin, ja menetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua. Haastattelut tehtiin kuudelle asiantuntijalle eri sektoreilta.
Tuloksissa korostui työntekijöiden uupumus, vahva kiinnostus ja tarve tuotetta kohtaan. Toivottavissa ominaisuuksissa korostui mukavuus, hiljaisuus ja yksityisyys. Ongelmina korostui työkulttuurien erot ja asenteet, mutta myös resurssit. Modernimmat työyhteisöt, jotka arvostavat työhyvinvointia ja työnantajabrändiään ovat potentiaalista kohderyhmää. Kehittely voisi toimia myös taukokulttuurin muuttajana kokeiluympäristössä. Ongelmallista on kuitenkin määrittää tuotteen käyttöastetta pienestä haastattelumäärästä ja ylipäätään pelkkien haastattelujen avulla. Todellista käyttöarvoa voidaan mitata todellisista fyysisistä protomallikokeiluista. Tässä vaiheessa kehittelyä kuitenkin kannattaa jatkaa eteenpäin.
Lähtöasetelmassa oli kehittää toimistopuhelinkopista henkilökohtainen taukotila. Tavoitteena oli kartoittaa idean tarpeellisuutta ja toivottuja ominaisuuksia, mutta myös ongelmia, joita sen käyttöön voisi liittyä. Kohderyhmää ja tarvetta priorisoitiin palvelumuotoilun työkaluin, ja menetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua. Haastattelut tehtiin kuudelle asiantuntijalle eri sektoreilta.
Tuloksissa korostui työntekijöiden uupumus, vahva kiinnostus ja tarve tuotetta kohtaan. Toivottavissa ominaisuuksissa korostui mukavuus, hiljaisuus ja yksityisyys. Ongelmina korostui työkulttuurien erot ja asenteet, mutta myös resurssit. Modernimmat työyhteisöt, jotka arvostavat työhyvinvointia ja työnantajabrändiään ovat potentiaalista kohderyhmää. Kehittely voisi toimia myös taukokulttuurin muuttajana kokeiluympäristössä. Ongelmallista on kuitenkin määrittää tuotteen käyttöastetta pienestä haastattelumäärästä ja ylipäätään pelkkien haastattelujen avulla. Todellista käyttöarvoa voidaan mitata todellisista fyysisistä protomallikokeiluista. Tässä vaiheessa kehittelyä kuitenkin kannattaa jatkaa eteenpäin.