Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen vaikutusten mallinnuksen kehittämistyö
Pyykönen, Tiina (2024)
Pyykönen, Tiina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110127186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110127186
Tiivistelmä
Kuntoutuspalveluiden vaikuttavuuden arviointiin kiinnitetään ajankohtaisesti huomiota vähenevien resurssien kohdentamiseksi vaikuttaviin palveluihin. Laajemmassa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ekosysteemissä yksittäisen palveluntuottajan tulisi kyetä perustelemaan kuinka organisaation ja yksilön tasolla tavoitteet ovat saavutettavissa ja mitä muutoksia kuntoutuspalvelun avulla on saatu aikaan. Tässä kehittämistyössä tarkoituksena oli laatia työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen vaikutusten mallinnus palvelua tuottavalle säätiölle. Mallintamisen eli vaikutusten kuvaamisen menetelmäksi valikoitui vaikutusketju, jota vaikuttavuuden tarkasteluun käyttää myös palvelun ostaja.
Tutkimuksellisen kehittämistoiminnan menetelmiä hyödyntäen toimeksiantajaorganisaation henkilöstö osallistui tiedontuotantoon oppien samalla vaikuttavuusajattelun näkökulmia ja mallinnuksen laadinnan vaiheet. Kehittämistoiminnan aikana toteutettiin työpajatyöskentelyä, jossa menetelmänä oli dialoginen keskustelu. Tiedon ja ymmärryksen lisääntyessä ja tiivistyessä muodostui työpajatuotoksena aineisto valituista teemoista.
Vaikutusketjumenetelmää mukaillen valittuja teemoja tarkasteltiin dokumentoidun tiedon ja kokemustiedon valossa. Kirjatussa vaikutusten mallinnuksessa esitetään työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen tarve, visio, tavoitteet, resurssit, toimenpiteet ja tulokset. Tuloksen ja vaikutuksen ero on asiakkaan kokemaa hyötyä laajemmassa välillisen vaikuttamisen näkökulmassa. Siten kehittämistyössä huomioitiin myös välillisen vaikuttamisen kuvaaminen. Kehittämistyössä kiinnitettiin huomiota asiakkaan verkostoyhteistyöhön ja vaikutusajattelua siten laajennettiin tuloksen tarkastelusta vaikutusten mittaamisen ja tarkastelun suuntaan.
Mallinnukseen kirjatulla mittaristolla saadaan tavoiteltu muutos näkyväksi. Palvelun toteutusmallin kirjaus sekä mittariston purkaminen ja aikatauluttaminen tiedonkeruusuunnitelmaksi kokoaa palvelun kuvauksen ja mittaustiedot arvioinnin, johtamisen ja viestinnän työkaluksi. Kehittämistyöskentely ja laadittu vaikutusten mallinnus siten kokosi dokumentoitua ja kokemustietoa palvelun organisoinnista, tuottamisesta ja vaikutuksista. Varsinaisen vaikutusten todentamisen ja vaikuttavuusviestinnän toimeksiantaja toteuttaa vasta mittaustulosten tulkinnan jälkeen. Vaikutusketjuajattelua ja vaikutusten mallinnusta tullaan hyödyntämään myös toimeksiantajan muiden palveluiden vaikutusten perustelemisen työkaluna. Taloudellisten resurssien kohdentamisen näkökulmasta vaikutusten mallinnukseen tulisi sisältyä myös taloudellisen mittaamisen arviointinäkökulma. Sen lisäämistä laadittuun mallinnukseen voi suositella kehittämistoiminnan jatkoehdotuksena.
Tutkimuksellisen kehittämistoiminnan menetelmiä hyödyntäen toimeksiantajaorganisaation henkilöstö osallistui tiedontuotantoon oppien samalla vaikuttavuusajattelun näkökulmia ja mallinnuksen laadinnan vaiheet. Kehittämistoiminnan aikana toteutettiin työpajatyöskentelyä, jossa menetelmänä oli dialoginen keskustelu. Tiedon ja ymmärryksen lisääntyessä ja tiivistyessä muodostui työpajatuotoksena aineisto valituista teemoista.
Vaikutusketjumenetelmää mukaillen valittuja teemoja tarkasteltiin dokumentoidun tiedon ja kokemustiedon valossa. Kirjatussa vaikutusten mallinnuksessa esitetään työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen tarve, visio, tavoitteet, resurssit, toimenpiteet ja tulokset. Tuloksen ja vaikutuksen ero on asiakkaan kokemaa hyötyä laajemmassa välillisen vaikuttamisen näkökulmassa. Siten kehittämistyössä huomioitiin myös välillisen vaikuttamisen kuvaaminen. Kehittämistyössä kiinnitettiin huomiota asiakkaan verkostoyhteistyöhön ja vaikutusajattelua siten laajennettiin tuloksen tarkastelusta vaikutusten mittaamisen ja tarkastelun suuntaan.
Mallinnukseen kirjatulla mittaristolla saadaan tavoiteltu muutos näkyväksi. Palvelun toteutusmallin kirjaus sekä mittariston purkaminen ja aikatauluttaminen tiedonkeruusuunnitelmaksi kokoaa palvelun kuvauksen ja mittaustiedot arvioinnin, johtamisen ja viestinnän työkaluksi. Kehittämistyöskentely ja laadittu vaikutusten mallinnus siten kokosi dokumentoitua ja kokemustietoa palvelun organisoinnista, tuottamisesta ja vaikutuksista. Varsinaisen vaikutusten todentamisen ja vaikuttavuusviestinnän toimeksiantaja toteuttaa vasta mittaustulosten tulkinnan jälkeen. Vaikutusketjuajattelua ja vaikutusten mallinnusta tullaan hyödyntämään myös toimeksiantajan muiden palveluiden vaikutusten perustelemisen työkaluna. Taloudellisten resurssien kohdentamisen näkökulmasta vaikutusten mallinnukseen tulisi sisältyä myös taloudellisen mittaamisen arviointinäkökulma. Sen lisäämistä laadittuun mallinnukseen voi suositella kehittämistoiminnan jatkoehdotuksena.