Normaaliolojen häiriötilanteiden varautumisen kehittämissuunnitelma
Suomalainen, Sami (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110727627
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110727627
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin kehittämistyönä toimeksiantajalle Laurea-ammattikorkeakoulun Turvallisuuden ja riskienhallinnan tutkinto-ohjelmassa. Kohdeorganisaatio haki oppilaitokselta opinnäytetyön tekijää normaaliolojen häiriötilanteiden varautumisen kehittämisen aihealueeseen, joka perustui kohdeorganisaation tarpeeseen. Opinnäytetyö tuotettiin julkisena, mutta aihealueen arkaluontoisuuden vuoksi kohdeorganisaatio pidettiin tunnistamattomana opinnäytetyössä. Kohdeorganisaatio on huoltovarmuuskriittinen organisaatio yhteiskunnan huoltovarmuusjärjestelmässä.
Opinnäytetyön tavoite oli kehittää kohdeorganisaatiolle normaaliolojen häiriötilanteiden varautumisen kehittämissuunnitelma. Tavoite jaettiin kahteen vaiheeseen niin kartoittavaan kuin kehittämistyöhön. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli tunnistaa kohdeorganisaation nykytila sekä määrittää tavoitetila vuodelle 2028. Toisen vaiheen tavoitteena oli kehittää normaaliolojen häiriötilanteiden varautumisen kehittämissuunnitelma opinnäytetyössä asetetun tavoitetilan saavuttamiseksi. Kehittämissuunnitelman viitekehykseksi valittiin ISO 22301:2019 liiketoiminnan jatkuvuuden hallintajärjestelmästandardi, jonka sertifiointi toimii arvioinnin mittarina asetetussa vuoden 2028 tavoitetilassa.
Teoreettinen viitekehys rakennettiin tukemaan kehittämistyötä. Tietoperustassa perehdyttiin häiriötilanteiden varautumisen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä liiketoiminnan jatkuvuudenhallinnan kehittämiseen ISO 22301:2019-standardin mukaisesti. Lähdeaineistona käytettiin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen sekä varautumiseen ja jatkuvuudenhallintaan kartoitettua kirjallisuutta. Tietoperustassa hyödynnettiin ISO 22301:2019 liiketoiminnan jatkuvuuden hallintajärjestelmän standardia.
Opinnäytetyössä päätettiin käyttää laaja-alaisesti erilaisia aineistonkeruumenetelmiä. Nykytilan tunnistamisen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä ja fasilitoitua työpajaa. Tavoitetilan määrittämisen aineistonkeruumenetelminä hyödynnettiin ennakkokyselyä, yksilöhaastatteluita sekä fasilitoitua työpajaa.
Kehittämistyö aloitettiin kohdeorganisaation tunnistetun nykytilan kehittämis- ja vahvuusalueiden kartoittamisella. Kehittämistyön vaatimukset rakentuivat nykytilan ja tavoitetilan välisen kehittämistarpeiden kautta, mitä ohjasi ISO 22301:2019-standardin viitekehys.
Opinnäytetyö tuotti kohdeorganisaatiolle vuosien 2025–2028 normaaliolojen häiriötilanteiden varautumisen kehittämissuunnitelman vuoden 2028 tavoitetilan saavuttamiseksi. Kehittämissuunnitelma sisältää loogisen, selkeän ja toteuttamiskelpoisen sisällön, johon integroitiin tunnistetut kehittämiskohteet, välitavoitteet sekä harjoitussuunnitelma, kuten kohdennetut koulutukset ja harjoitukset. Kehittämissuunnitelma rakennettiin tukemaan kohdeorganisaation vuosikelloa henkilöstön henkisen kuormituksen minimoimiseksi.
Opinnäytetyö onnistui asetettujen tavoitteiden mukaisesti, sillä toimeksiantaja oli tyytyväinen kehittämissuunnitelmaan ja suunnitteli organisaatiota koskevan varautumisen hankkeen opinnäytetyön kehyksen mukaisesti.
Opinnäytetyön tavoite oli kehittää kohdeorganisaatiolle normaaliolojen häiriötilanteiden varautumisen kehittämissuunnitelma. Tavoite jaettiin kahteen vaiheeseen niin kartoittavaan kuin kehittämistyöhön. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli tunnistaa kohdeorganisaation nykytila sekä määrittää tavoitetila vuodelle 2028. Toisen vaiheen tavoitteena oli kehittää normaaliolojen häiriötilanteiden varautumisen kehittämissuunnitelma opinnäytetyössä asetetun tavoitetilan saavuttamiseksi. Kehittämissuunnitelman viitekehykseksi valittiin ISO 22301:2019 liiketoiminnan jatkuvuuden hallintajärjestelmästandardi, jonka sertifiointi toimii arvioinnin mittarina asetetussa vuoden 2028 tavoitetilassa.
Teoreettinen viitekehys rakennettiin tukemaan kehittämistyötä. Tietoperustassa perehdyttiin häiriötilanteiden varautumisen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä liiketoiminnan jatkuvuudenhallinnan kehittämiseen ISO 22301:2019-standardin mukaisesti. Lähdeaineistona käytettiin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen sekä varautumiseen ja jatkuvuudenhallintaan kartoitettua kirjallisuutta. Tietoperustassa hyödynnettiin ISO 22301:2019 liiketoiminnan jatkuvuuden hallintajärjestelmän standardia.
Opinnäytetyössä päätettiin käyttää laaja-alaisesti erilaisia aineistonkeruumenetelmiä. Nykytilan tunnistamisen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä ja fasilitoitua työpajaa. Tavoitetilan määrittämisen aineistonkeruumenetelminä hyödynnettiin ennakkokyselyä, yksilöhaastatteluita sekä fasilitoitua työpajaa.
Kehittämistyö aloitettiin kohdeorganisaation tunnistetun nykytilan kehittämis- ja vahvuusalueiden kartoittamisella. Kehittämistyön vaatimukset rakentuivat nykytilan ja tavoitetilan välisen kehittämistarpeiden kautta, mitä ohjasi ISO 22301:2019-standardin viitekehys.
Opinnäytetyö tuotti kohdeorganisaatiolle vuosien 2025–2028 normaaliolojen häiriötilanteiden varautumisen kehittämissuunnitelman vuoden 2028 tavoitetilan saavuttamiseksi. Kehittämissuunnitelma sisältää loogisen, selkeän ja toteuttamiskelpoisen sisällön, johon integroitiin tunnistetut kehittämiskohteet, välitavoitteet sekä harjoitussuunnitelma, kuten kohdennetut koulutukset ja harjoitukset. Kehittämissuunnitelma rakennettiin tukemaan kohdeorganisaation vuosikelloa henkilöstön henkisen kuormituksen minimoimiseksi.
Opinnäytetyö onnistui asetettujen tavoitteiden mukaisesti, sillä toimeksiantaja oli tyytyväinen kehittämissuunnitelmaan ja suunnitteli organisaatiota koskevan varautumisen hankkeen opinnäytetyön kehyksen mukaisesti.