Myyjän perehdytys ja sitouttaminen
Sippola, Matias (2024)
Sippola, Matias
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112831150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112831150
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia myyjän perehdytyksen ja sitouttamisen merkitystä sekä kehittää perehdytyssuunnitelma toimeksiantajayritykselle. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti perehdytyksen vaikutukseen myyjän sitoutumiseen ja sen tehostamiseen myynnin näkökulmasta. Laadullisena toimintatutkimuksena kerättiin aineistoa haastattelemalla yrityksen myyntihenkilöstöä, ja lisäksi hyödynnettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.
Tulokset osoittivat, että hyvin toteutettu perehdytysprosessi parantaa myyjän sitoutumista ja tehokkuutta. Erityisesti selkeä rakenne, mentorointi ja esihenkilöiden antama palaute nousivat esiin onnistuneina käytäntöinä, kun taas kehittämistarpeina esiin nousivat rakennusteknisen koulutuksen, perehdytyksen jatkuvuuden ja palautteen seurannan puutteet. Näiden osa-alueiden parantaminen voisi edelleen kehittää prosessia.
Johtopäätöksenä korostetaan perehdytyksen räätälöintiä yksilöllisten tarpeiden mukaan, huomioiden työntekijän aiempi kokemus, osaamistaso ja tavoitteet. Lisäksi painotetaan psykologisten tarpeiden täyttämistä, ryhmähengen luomista ja työn merkityksellisyyden korostamista. Kehitysehdotuksina esitetään muun muassa rakennusteknisen koulutuksen lisääminen ja perehdytyksen jatkuvuuden parantaminen palautteen seurannan avulla. Tämä tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa yritykselle perehdytyssuunnitelman kehittämiseksi.
Tulokset osoittivat, että hyvin toteutettu perehdytysprosessi parantaa myyjän sitoutumista ja tehokkuutta. Erityisesti selkeä rakenne, mentorointi ja esihenkilöiden antama palaute nousivat esiin onnistuneina käytäntöinä, kun taas kehittämistarpeina esiin nousivat rakennusteknisen koulutuksen, perehdytyksen jatkuvuuden ja palautteen seurannan puutteet. Näiden osa-alueiden parantaminen voisi edelleen kehittää prosessia.
Johtopäätöksenä korostetaan perehdytyksen räätälöintiä yksilöllisten tarpeiden mukaan, huomioiden työntekijän aiempi kokemus, osaamistaso ja tavoitteet. Lisäksi painotetaan psykologisten tarpeiden täyttämistä, ryhmähengen luomista ja työn merkityksellisyyden korostamista. Kehitysehdotuksina esitetään muun muassa rakennusteknisen koulutuksen lisääminen ja perehdytyksen jatkuvuuden parantaminen palautteen seurannan avulla. Tämä tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa yritykselle perehdytyssuunnitelman kehittämiseksi.