Miksi käymme urheilu- ja musiikkitapahtumissa? Systemoitu kirjallisuuskatsaus urheilu- ja musiikkitapahtumien tutkimuksista
Ratilainen, Teemu (2024)
Ratilainen, Teemu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112831099
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112831099
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli saada akateemisiin tutkimuksiin kohdistetun systemoidun kirjallisuuskatsauksen kautta kuva, miksi urheilun yleisötapahtumissa ja populaarimusiikin festivaaleilla tai konserteissa käydään. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mihin tarpeisiin, motiiveihin ja motivaatiota kuvaaviin rakenteisiin tapahtumissa käynnin syyt liittyvät. Samalla perehdyttiin siihen, millaisilla mittausmalleilla ja mihin viitekehyksiin nojaten aihetta on tutkittu.
Kolmeen tietokantaan kohdistetun systemoidun haun tuloksena käytiin läpi 558 tutkimusartikkelia, joista 25 täytti sisäänottokriteerit. Tämän aineiston lisäksi tietoperustaan koottiin aiheen meta-analyysien keskeisimmät tulokset sekä esimerkkejä päätöksenteon ja kuluttajakäyttäytymisen teoreettisista malleista. Urheilu- ja musiikkitapahtumissa käynnin – ja keskenään jopa musiikkifestivaaleilla ja -konserteissa käynnin – motivaatiotekijöiden tutkimus vaikuttavat olevan kehittyneet erillään, vaikka eri genreistä löytyy runsaasti yhdistäviä piirteitä.
Suuresta osasta käsitellyistä tutkimuksista löytyy viittauksia Iso-Aholan (1980; 1982) etsimisen ja arjesta pakenemisen motivaatiomalliin. Kirjallisuuskatsauksessa löydetyt ulottuvuudet ryhmitellään tämän jaottelun mukaisesti ja lisäksi tuloksissa kuvataan muutamia löydettyjä mittausmalleja. Yllättävänä tuloksena koettiin, että populaarimusiikin tapahtumien tutkimuksia löytyi odotettua vähemmän. Toisekseen löydetyissä urheilutapahtumien tutkimuksissa oli sovellettu laajempia ihmisten käyttäytymistä ja mieltymyksiä selittäviä viitekehyksiä, kun taas musiikkitapahtumien tutkimukset olivat tehty valtaosin edellisiä festivaali- tai konserttitutkimuksia hieman päivittäen. Matkailuteoriat ovat korostuneet tapahtumissa käynnin tutkimisen viitekehyksinä, jota osa tutkijoista on pitänyt ongelmallisena (esim. Maeng, Jang & Li 2016).
Prosessin varrella ei tullut vastaan urheilu- ja musiikkitapahtumia vertailevia tutkimuksia, vaikka monet suurkonsertit ja urheilutapahtumat järjestetään samoilla stadioneilla, osin samojen asiakkaiden seuraamina ja molempiin genreihin liittyy voimakkaasti faniuden sekä tapahtumakokemuksen yhteisluomisen ilmiöt (co-creation). Täydentävänä kehittämistehtävänä tarkasteltiin kyselytutkimuksiin vastauskäyttäytymisen taipumuksia, joita on syytä ottaa huomioon tapahtumissa käynnin syiden mittaamisessa.
Kolmeen tietokantaan kohdistetun systemoidun haun tuloksena käytiin läpi 558 tutkimusartikkelia, joista 25 täytti sisäänottokriteerit. Tämän aineiston lisäksi tietoperustaan koottiin aiheen meta-analyysien keskeisimmät tulokset sekä esimerkkejä päätöksenteon ja kuluttajakäyttäytymisen teoreettisista malleista. Urheilu- ja musiikkitapahtumissa käynnin – ja keskenään jopa musiikkifestivaaleilla ja -konserteissa käynnin – motivaatiotekijöiden tutkimus vaikuttavat olevan kehittyneet erillään, vaikka eri genreistä löytyy runsaasti yhdistäviä piirteitä.
Suuresta osasta käsitellyistä tutkimuksista löytyy viittauksia Iso-Aholan (1980; 1982) etsimisen ja arjesta pakenemisen motivaatiomalliin. Kirjallisuuskatsauksessa löydetyt ulottuvuudet ryhmitellään tämän jaottelun mukaisesti ja lisäksi tuloksissa kuvataan muutamia löydettyjä mittausmalleja. Yllättävänä tuloksena koettiin, että populaarimusiikin tapahtumien tutkimuksia löytyi odotettua vähemmän. Toisekseen löydetyissä urheilutapahtumien tutkimuksissa oli sovellettu laajempia ihmisten käyttäytymistä ja mieltymyksiä selittäviä viitekehyksiä, kun taas musiikkitapahtumien tutkimukset olivat tehty valtaosin edellisiä festivaali- tai konserttitutkimuksia hieman päivittäen. Matkailuteoriat ovat korostuneet tapahtumissa käynnin tutkimisen viitekehyksinä, jota osa tutkijoista on pitänyt ongelmallisena (esim. Maeng, Jang & Li 2016).
Prosessin varrella ei tullut vastaan urheilu- ja musiikkitapahtumia vertailevia tutkimuksia, vaikka monet suurkonsertit ja urheilutapahtumat järjestetään samoilla stadioneilla, osin samojen asiakkaiden seuraamina ja molempiin genreihin liittyy voimakkaasti faniuden sekä tapahtumakokemuksen yhteisluomisen ilmiöt (co-creation). Täydentävänä kehittämistehtävänä tarkasteltiin kyselytutkimuksiin vastauskäyttäytymisen taipumuksia, joita on syytä ottaa huomioon tapahtumissa käynnin syiden mittaamisessa.