Ihmislähtöinen mikroyrittäjyys

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä ihmislähtöisestä liiketoiminnasta, sen kehittämisestä ja soveltamisesta mikro- ja yksinyrittäjien kontekstissa Suomessa. Opinnäytetyön kehittämistyöosuuden tavoitteena oli luoda toimeksiantajayrityksenä toimineelle konsulttiyritykselle uusi palvelukonsepti, joka on kohdennettu kyseisen yrityksen suurimpana ja keskeisimpänä toimivalle asiakasryhmälle, mikro- ja yksinyrittäjille. Tässä kehittämistyössä keskityttiin ihmislähtöisen liiketoiminnan erityispiirteisiin ja siihen, miten konsulttiyritys voi huomioida nämä keskeiset piirteet sekä samalla kohdentaa palveluvalikoimansa mahdollisimman hyvin mikro- ja yksinyrittäjien tarpeisiin.

Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Työn tietoperustassa tarkasteltiin asiakaskeskeistä palveluliiketoiminnan logiikkaa (eng. customer-dominant logic) ja ihmislähtöistä suunnittelua (eng. human-centered design) mikroyrityksille suunnattavan palvelukonseptin suunnittelun näkökulmasta.

Kehittämistyön lähestymistapana hyödynnettiin palvelumuotoilua, sen tarjoamia eri menetelmiä ja työkaluja. Tutkimukselliseen kehittämistyöhön hyödynnettiin monimenetelmällisen tutkimuksen tavoin sekä määrällistä että laadullisia tutkimusmenetelmiä, joissa painopiste oli laadullisen tutkimuksen puolella. Keskeinen tutkimusaineisto kerättiin määrällisen kyselytutkimuksen ja laadullisen puolistrukturoidun teemahaastattelututkimuksen avulla. Kyselyaineiston analyysiin hyödynnettiin ryhmittelyanalyysiä ja haastatteluaineiston analyysiin sisällönanalyysiä.

Kehittämistyön tuotoksena syntyneen palvelukonseptin kautta luotiin ymmärrys ihmislähtöisen liiketoiminnan kehittämisen keskeisiin osa-alueisiin mikro- ja yksinyritysten näkökulmasta. Keskeisten osa-alueiden todettiin rakentuvan arvopohjaisen liiketoimintastrategian luomisesta, mikroyrityksen asiakasymmärryksen syventämisestä ja sen perusteella toteutettavasta palvelutarjonnan kohdentamisesta, sekä mikroyrittäjän oman hyvinvoinnin huomioimisesta. Kun mikroyritys huomioi toiminnassaan kaikki edellä mainitut osa-alueet, myös sen kilpailukyky parantuu.

Kehittämistyön tuloksena syntynyttä palvelukonseptia testattiin kohderyhmän asiakastestauksissa, joiden perusteella konseptia jatkokehitettiin ja viimeisteltiin. Testausten aikana saatu palaute tarjosi arvokasta tietoa myös palvelukonseptin validoinnista. Kohderyhmän edustajat pitivät palvelukonseptia selkeänä ja kiinnostavana, mikä viittaa siihen, että konseptille voisi todennäköisesti olla kysyntää.

Kehitetyn palvelukonseptin keskeisintä sisältöä, ihmislähtöisen liiketoiminnan kolmea keskeistä osa-aluetta, voitaisiin hyödyntää laajemmin ihmislähtöisen liiketoiminnan kehittämisen tukena. Sisältöä olisi mahdollista optimoida pk-yritysten ja suurten yritysten rakenteisiin sopivaksi, mikäli nämä ovat kiinnostuneita huomioimaan ihmislähtöisyyden kokonaisvaltaisesti omassa liiketoiminnassaan. Lisäksi samaista keskeistä sisältöä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi valtakunnallisesti toteutettavassa, mikro- ja yksinyrittäjille suunnatussa, ihmislähtöiseen liiketoimintaan kannustavassa hankkeessa.