Tapaustutkimus muutoksen johtamisesta julkishallinnon organisaatiossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, mitä keinoja kohdeorganisaatio voisi käyttää vähentääkseen muutosvastarintaa ja edesauttaakseen organisaation muutosvalmiutta. Työ tehtiin osana Laurea-ammattikorkeakoulun Strategisen johtamisen koulutusta, ja sen tarkoituksena on tarjota organisaatioille suosituksia muutosvalmiuden kehittämiseksi ja muutosvastarinnan vähentämiseksi. Opinnäytetyö hyödyttää erityisesti muutosjohtamisen parissa työskenteleviä organisaatioita ja niiden johtajia, jotka kohtaavat jatkuvia muutostarpeita.

Tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa ja analysoida niitä kehittämistoimenpiteitä, jotka edistävät positiivista suhtautumista muutoksiin, vähentävät muutosvastarintaa ja edesauttavat muutoksen läpivientiä organisaatiossa. Viitekehyksenä toimivat tunnetut muutosjohtamisen ja organisaatiomuutoksen teoriat, kuten Lewinin, Kotterin ja ADKAR-mallit. Lähestymistapa tutkimuksessa on konstruktionistinen ja korostaa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja merkityksen rakentamisen keskeistä roolia muutosprosesseissa.

Menetelmällisesti tutkimuksessa käytettiin laadullista lähestymistapaa ja puolistrukturoituja haastatteluja, jotka mahdollistivat syväluotaavan analyysin organisaation muutosvalmiuden ja muutosvastarinnan ilmenemisestä. Aineiston analyysissä hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysiä, jossa teemoiteltiin ja jäsennettiin systemaattisesti keskeisiä aiheita, kuten muutosvastarinnan syitä ja muutosvalmiutta edesauttavia tekijöitä.

Keskeiset tulokset osoittavat, että muutosvastarinta on yleinen mutta hallittavissa oleva ilmiö, joka usein johtuu epävarmuudesta, viestinnän puutteista ja organisaatiokulttuurin jäykkyydestä. Muutosvalmiuden kehittämiseksi suositellaan avoimen viestinnän lisäämistä, henkilöstön aktiivista osallistamista ja johdon esimerkkiä. Tulosten perusteella organisaatioiden on tärkeää tunnistaa muutosvastarinnan juurisyyt ja edistää muutosvalmiutta osallistavien käytäntöjen ja strategisen viestinnän kautta.

Johtopäätöksenä tutkimuksessa esitetään, että onnistunut muutos edellyttää muutosvastarinnan tunnistamista ja siihen vaikuttamista sekä muutosvalmiuden vahvistamista koko organisaation tasolla. Kehittämisehdotuksina suositellaan tehokasta, moniäänistä viestintää, työntekijöiden osallistamista päätöksentekoon sekä muutosjohtajien tunne- ja viestintätaitojen kehittämistä.

The purpose of this thesis was to examine strategies that the target organization could use to reduce resistance to change and enhance readiness for change. Conducted as part of the Strategic Management program at Laurea University of Applied Sciences, the thesis aims to provide organizations with actionable recommendations for developing change readiness and mitigating resistance to change. This study is particularly beneficial for leaders and professionals involved in change management, who often encounter continuous demands for adaptation.

The research objective was to identify and analyze development measures that foster a positive attitude toward change, reduce resistance, and support effective implementation within an organization. The study’s theoretical framework is grounded in established theories of change management and organizational transformation, including Lewin's, Kotter's, and ADKAR models, with a constructionist approach emphasizing the role of social interaction and meaning-making throughout change processes.

The study used a qualitative research method, employing semi-structured interviews to conduct an in-depth analysis of change readiness and resistance within the organization. The data was analyzed using qualitative content analysis, systematically categorizing themes such as reasons for resistance and factors promoting readiness for change.

Key findings indicate that resistance to change is a common but manageable phenomenon, often arising from uncertainty, communication gaps, and rigidity in organizational culture. Enhancing change readiness requires fostering open communication, actively involving employees, and leading by example. The findings suggest that it is essential for organizations to identify the root causes of resistance and promote readiness through inclusive practices and strategic communication.

The study concludes that successful change depends on recognizing and addressing resistance while strengthening readiness across all organizational levels. The recommendations include effective communication strategies, consideration of diverse employee groups, active involvement of employees in decision-making, and developing change leaders’ emotional intelligence and communication skills.