Vauvaperhetyön käyttötilanteet ja menetelmät
Saari, Vilma; Kärkkäinen, Elena (2024)
Saari, Vilma
Kärkkäinen, Elena
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533352
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vauvaperhetyön käyttötilanteita ja menetelmiä, joissa sitä käytetään. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota tietoa vauvaperhetyön menetelmistä ja sen käyttötilanteista vauvaperhetyötä tekeville hoitotyöntekijöille sekä terveyden- ja sosiaali-huollon organisaatiolle. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää vauvaperhetyön toimintamallien ja käytäntöjen kehittämisessä.
Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymyksinä toimivat: minkälaisissa tilanteissa vauvaperhetyötä käytetään ja minkälaisia menetelmiä vauvaperhetyö sisältää. Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin suomalaisia aineistoja ja tutkimuksia. Aineistoja kerättiin seuraavista tietokannoista: Medic, ProQuest,Theseus ja Google Scholar. Aineistoista kerättiin tietoa vain vauvaperhetyön menetelmistä ja käyttöönotosta. Teoksia valittiin yhteensä kuusi kappaletta. Aineistot analysoitiin tutkimuskysymysten kannalta oleellisten käsitteiden perusteella.
Käyttötilanteet vauvaperhetyössä on tarkoitettu vauvalle eli alle 1-vuotiaalle imeväisikäiselle lapselle ja vauvan vanhemmille, jotka tarvitsevat lisäapua ja tukea vauva-arkeen erinäisistä syistä. Vauva voi syntyä keskosena tai vauvalla voi olla esimerkiksi pitkäaikaissairaus, vamma tai vanhemmilla päihde- tai mielenterveysongelma.
Vauvaperhetyön keskeisimmät menetelmät ovat tuen antaminen, keskusteleminen sekä vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksen että kiintymyssuhteen kehittäminen. Varhaista vuorovaikutusta tuetaan tiedon annolla, keskustelulla työntekijän kanssa, kotikäynneillä ja ihanteellisen hoivaympäristön varmistamisella. Kiintymyssuhdetta tukevia menetelmiä ovat positiivinen palaute, erilaisten tunteiden hyväksyminen ja vuorovaikutuksen laatu. Vanhemmuutta taas tuetaan hoitoon liittyvällä asiantuntemuksella, mentalisointikykyjen vahvistamisella, lapsen kehityksen aktiivisella seuraamisella sekä integroivalla-, emotionaalisella- että aktiivisella tuella.
Vauvaperhetyön tutkimusten tulokset edistävät perheen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Vauvaperhetyön menetelmät avaavat väylän vanhemmille puhua kokemuksistaan ja huolistaan rakentaen luottamusta omaan vanhemmuuteen sekä vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen. Vauvaperhetyö vahvistaa myös vauvan kiintymyssuhdetta ja turvallisuudentunnetta luoden vahvan perustan vauvan hyvinvoinnille ja kehitykselle.
Vauvaperhetyötä tulisi kehittää niin, että se tukisi vanhempia jo raskausajan aikana. Tuki kohdistuisi vanhempiin ja perheisiin, joilla on mielenterveys- tai päihdeongelmia sekä riski vauvan sairastumiselle. Varhaisen vauvaperhetyön tarjoama tuki voi estää ongelmien kasaantumista vauvan syntymän jälkeen. Kehittämisehdotuksilla voidaan parantaa vauvaperhetyön laatua ja tarjota tehokkaampaa sekä yksilöllisempää tukea ennen vauvan syntymää.
Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymyksinä toimivat: minkälaisissa tilanteissa vauvaperhetyötä käytetään ja minkälaisia menetelmiä vauvaperhetyö sisältää. Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin suomalaisia aineistoja ja tutkimuksia. Aineistoja kerättiin seuraavista tietokannoista: Medic, ProQuest,Theseus ja Google Scholar. Aineistoista kerättiin tietoa vain vauvaperhetyön menetelmistä ja käyttöönotosta. Teoksia valittiin yhteensä kuusi kappaletta. Aineistot analysoitiin tutkimuskysymysten kannalta oleellisten käsitteiden perusteella.
Käyttötilanteet vauvaperhetyössä on tarkoitettu vauvalle eli alle 1-vuotiaalle imeväisikäiselle lapselle ja vauvan vanhemmille, jotka tarvitsevat lisäapua ja tukea vauva-arkeen erinäisistä syistä. Vauva voi syntyä keskosena tai vauvalla voi olla esimerkiksi pitkäaikaissairaus, vamma tai vanhemmilla päihde- tai mielenterveysongelma.
Vauvaperhetyön keskeisimmät menetelmät ovat tuen antaminen, keskusteleminen sekä vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksen että kiintymyssuhteen kehittäminen. Varhaista vuorovaikutusta tuetaan tiedon annolla, keskustelulla työntekijän kanssa, kotikäynneillä ja ihanteellisen hoivaympäristön varmistamisella. Kiintymyssuhdetta tukevia menetelmiä ovat positiivinen palaute, erilaisten tunteiden hyväksyminen ja vuorovaikutuksen laatu. Vanhemmuutta taas tuetaan hoitoon liittyvällä asiantuntemuksella, mentalisointikykyjen vahvistamisella, lapsen kehityksen aktiivisella seuraamisella sekä integroivalla-, emotionaalisella- että aktiivisella tuella.
Vauvaperhetyön tutkimusten tulokset edistävät perheen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Vauvaperhetyön menetelmät avaavat väylän vanhemmille puhua kokemuksistaan ja huolistaan rakentaen luottamusta omaan vanhemmuuteen sekä vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen. Vauvaperhetyö vahvistaa myös vauvan kiintymyssuhdetta ja turvallisuudentunnetta luoden vahvan perustan vauvan hyvinvoinnille ja kehitykselle.
Vauvaperhetyötä tulisi kehittää niin, että se tukisi vanhempia jo raskausajan aikana. Tuki kohdistuisi vanhempiin ja perheisiin, joilla on mielenterveys- tai päihdeongelmia sekä riski vauvan sairastumiselle. Varhaisen vauvaperhetyön tarjoama tuki voi estää ongelmien kasaantumista vauvan syntymän jälkeen. Kehittämisehdotuksilla voidaan parantaa vauvaperhetyön laatua ja tarjota tehokkaampaa sekä yksilöllisempää tukea ennen vauvan syntymää.