Immunohistokemiallisten värjäysten kuvaopas : suolistosyövän diagnostiikassa käytetyt vasta-aineet
Niskanen, Inka; Myllynen, Noora (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034182
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034182
Tiivistelmä
Suolistosyöpä on Suomen kolmanneksi yleisin syöpä. Suolistosyöpää todetaan Suomessa vuosittain yli 3800 uutta tapausta. Suolistosyöpää esiintyy paksusuolessa tai peräsuolessa ja sen esiasteena pidetään usein adenoomaa eli hyvänlaatuista limakalvokasvainta, joka voi kehittyä syöväksi. Syöpä voi levitä suolen seinämien läpi muihin elimiin ja kudoksiin ja syöpäsolut voivat kulkeutua verenkierron tai imusuonien kautta muihin kehon osiin, muodostaen etäpesäkkeitä. Suolistosyöpää diagnosoidaan yleensä kolonoskopialla ja tarvittaessa röntgen- tai magneettikuvauksella. Diagnosointiin kuuluu myös patologialla tehtävät tutkimukset syöpäkasvaimesta otetuista kudosnäytteistä.
Immunohistokemia on patologian rutiininomainen menetelmä, jossa hyödynnetään vasta-aineita antigeenien tunnistamiseen kudoksista. Immunohistokemiallisilla värjäyksillä voidaan tutkia syöpämarkkereita, jotka ovat kasvainten tuottamia aineita tai elimistön aiheuttamaa reaktiota kasvaimeen. Menetelmän avulla vasta-aineet tunnistavat antigeenit kudoksissa kemiallisesti ja kudoksen värjäytyminen nähdään mikroskoopilla. Immunohis
tokemiallisten tutkimusten onnistumiseksi kudosnäytteiden käsittely sekä prosessin hallinta ovat tärkeitä. Patologialla bioanalyytikot suorittavat immunohistokemialliset värjäykset ja niiden oikean värjäystulosten ja virheiden tunteminen on keskeinen osa patologian laboratorion bioanalyytikon ammattitaitoa.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä ja sen tilaajana oli Pohjois-Savon hyvinvointialueen KYS kuvantamiskeskuksen patologian osasto. Kehittämistyössä käsiteltiin kahdeksaa suolistosyövän diagnostiikassa käytettyä vasta-ainetta: MLH1, PMS2, MSH2, MSH6, CDX2, SATB2, CK7 ja CK20. Kehittämistyön tarkoituksena oli tehdä
kuvaopas kontrollikudosten oikeanlaisesta värjäytymisestä. Kehittämistyön tavoitteena oli kuvaoppaan avulla kehittää ja ylläpitää bioanalyytikoiden ammattitaitoa ja auttaa patologian osaston henkilökuntaa tunnistamaan oikean värjäytymisen kriteerit suolistosyövän immunohistokemiallisissa värjäyksissä. Kuvaoppaassa esiteltiin
hyväksyttyä värjäytymistä eri suurennoksilla ja valituilla vasta-aineilla. Lisäksi esiteltiin hieman virheellisiä värjäyksiä ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
Immunohistokemia on patologian rutiininomainen menetelmä, jossa hyödynnetään vasta-aineita antigeenien tunnistamiseen kudoksista. Immunohistokemiallisilla värjäyksillä voidaan tutkia syöpämarkkereita, jotka ovat kasvainten tuottamia aineita tai elimistön aiheuttamaa reaktiota kasvaimeen. Menetelmän avulla vasta-aineet tunnistavat antigeenit kudoksissa kemiallisesti ja kudoksen värjäytyminen nähdään mikroskoopilla. Immunohis
tokemiallisten tutkimusten onnistumiseksi kudosnäytteiden käsittely sekä prosessin hallinta ovat tärkeitä. Patologialla bioanalyytikot suorittavat immunohistokemialliset värjäykset ja niiden oikean värjäystulosten ja virheiden tunteminen on keskeinen osa patologian laboratorion bioanalyytikon ammattitaitoa.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä ja sen tilaajana oli Pohjois-Savon hyvinvointialueen KYS kuvantamiskeskuksen patologian osasto. Kehittämistyössä käsiteltiin kahdeksaa suolistosyövän diagnostiikassa käytettyä vasta-ainetta: MLH1, PMS2, MSH2, MSH6, CDX2, SATB2, CK7 ja CK20. Kehittämistyön tarkoituksena oli tehdä
kuvaopas kontrollikudosten oikeanlaisesta värjäytymisestä. Kehittämistyön tavoitteena oli kuvaoppaan avulla kehittää ja ylläpitää bioanalyytikoiden ammattitaitoa ja auttaa patologian osaston henkilökuntaa tunnistamaan oikean värjäytymisen kriteerit suolistosyövän immunohistokemiallisissa värjäyksissä. Kuvaoppaassa esiteltiin
hyväksyttyä värjäytymistä eri suurennoksilla ja valituilla vasta-aineilla. Lisäksi esiteltiin hieman virheellisiä värjäyksiä ja niihin vaikuttavia tekijöitä.