Työturvallisuuden mittaaminen Tampereen yliopistossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Tampereen yliopiston työturvallisuuden mittaamista työturvallisuuden kehittämisprosessin kattavuuden varmistamiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Tampereen yliopistolla tällä hetkellä käytössä olevat työturvallisuusmittarit sekä etsiä niitä parhaiten täydentävät mittarit. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Tampereen yliopiston Turvallisuus ja laatu -tiimi.

Opinnäytetyön tietoperusta koostuu pääosin työturvallisuutta ja turvallisuuden mittaamista käsittelevistä julkaisuista ja oppaista sekä muusta kirjallisuudesta, ISO 45001:2023 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät -standardista sekä lainsäädännöstä. Näkemyksiä yliopiston nykytilanteesta ja kehittämistarpeista saatiin haastatteluiden avulla. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joiden analyysimenetelmäksi valikoitui teemahaastatteluiden analysointiin usein käytetty teemoittelu.

Yliopistolla työturvallisuutta mitataan kattavasti käyttäen ennakoivia ja reagoivia mittareita sekä laadullisia ja määrällisiä mittareita. Opinnäytetyössä ohjaavana ajatuksena oli eräässä haastattelussakin esiin noussut ajatus siitä, että mittareiden tulisi tuottaa aidosti uudenlaista tarpeellista tietoa, jotta niitä olisi resurssit huomioiden perusteltua lisätä. Akuuttia tai kriittistä tarvetta lisämittareille ei noussut esiin.

Kehitysehdotuksiksi opinnäytetyössä esiteettiin kuitenkin kolme uutta mittaria: turvallisuusviestinnän tavoittavuutta sekä turvallisuusaloitteiden määrää ja toimenpiteisiin johtaneiden aloitteiden määrää. Aiemmin oli huomattu, että turvallisuusviestintä voisi tavoittaa yliopistoyhteisön jäseniä paremmin ja viestinnän tavoittavuuden parantamiseksi oli aloitettu kehitystoimenpiteitä. Turvallisuusviestinnän tavoittavuuden mittaaminen voisi antaa tietoa tavoittavuuden kehityssuunnasta, kehitystoimenpiteiden vaikuttavuudesta sekä tuoda esiin uusia mahdollisia kehitysideoita. Yliopistolla turvallisuusaloitteita oli tullut yliopistoyhteisön jäseniltä vähän, vaikka yhteisön jäsenillä on todennäköisesti turvallisuutta tukevia käytäntöjä ja ideoita, joiden jakaminen ja käyttöönottaminen laajemmin olisi hyödyllistä. Opinnäytetyössä suositellaan motivoimaan aloitteiden tekemiseen palkitsemalla vuoden paras/parhaat aloitteet. Tilastoimalla aloitteiden määrät ja toimenpiteisiin johtaneiden aloitteiden määrät saadaan tietoa aloitteiden merkityksestä yliopiston turvallisuuden kehittämisessä. Opinnäytetyössä esitetään myös suositus koota mittaustuloksia selkeämmin yhteen paikaan, jolloin kokonaisuuden seuraaminen ja siitä viestiminen olisi helpompaa ja vähemmän aikaa vievää.