Asiantuntijaorganisaation johtaminen muutoksen aikana : Poliisiammattikorkeakoulun hallintorakenneuudistus

Abstract

Tämän kehittämistyön tavoitteena on selvittää, millainen on Poliisiammattikorkeakoulun johtamisen rakenne sekä arvioida, tukevatko tämänhetkiset henkilöstöjohtamisen käytännöt meneillään olevaa hallintorakenneuudistusta. Poliisiammattikorkeakoulun toimeksiannon lähtökohtana toimii Poliisihallituksen selvityshenkilö, ylitarkastaja Piia Vuori-Murron tekemä henkilöstöjohtamisen tilaselvitys. Kehittämistyössä pyritään vastaamaan kysymykseen: onko Poliisiammattikorkeakoulu pystynyt vastaamaan tilaselvityksessä asetettuihin tavoitteisiin, erityisesti henkilöstöjohtamisen osalta.

Tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti Delfoi-tutkimusmenetelmällä kahdella erillisellä kyselykierroksella. Tutkimusta varten muodostettiin asiantuntijaryhmä, joka koostui Poliisiammattikorkeakoulun 17 esihenkilöstä. Asiantuntijaryhmälle muodostettujen kyselykierrosten kautta tuotettiin analyysi, minkä perusteella muodostettiin kehittämisehdotuksia. Kehittämistyön tietoperustana toimii teoreettinen viitekehys, joka keskittyy henkilöstöjohtamiseen, muutosjohtamiseen, käyttäytymistaloustieteen näkemykseen päätöksenteon ilmiöistä sekä organisaatiomuutokseen. Analyysin kohteena ovat Poliisiammattikorkeakoulun johtamisen käytännöt asiantuntijaryhmän kautta, suhteessa tilaselvityksessä asetettuihin tavoitteisiin.

Analyysi toi esiin kolme keskeistä teemaa: henkilöstöjohtaminen, esimiestyön rooli ja muutoksen toteuttaminen. Henkilöstöjohtamisessa korostui tarve selkeille periaatteille ja tasokohtaisille vastuunjaoille, erityisesti ryhmäesihenkilöiden roolin vahvistamiseksi. Esimiestyön roolissa havaittiin kuormituksen epätasainen jakautuminen ja päätöksenteon keskittäminen ylimmälle johdolle. Muutoksen toteuttamisen osalta nousi esille tarve johtamismenetelmien kokonaisvaltaiselle ymmärtämiselle. Asiantuntijat peräänkuuluttivat selkeämpää viestintää, resurssien uudelleenjärjestelyä ja esimiesten tukemista muutosten läpiviennissä. Tulokset osoittavat, että Poliisiammattikorkeakoulu on päässyt osittain henkilöstöjohtamisen tavoitteisiin. Organisaatiolla on rakennemuutoksen jälkeen selkeä kehityspotentiaali. Johtamiskäytännöissä ja rakenteissa on tapahtunut kehitystä, mutta analyysi toi esille samankaltaisia haasteita kuin selvitystyössä, erityisesti esimiestyön kuormituksen jakautumisessa ja vastuun selkeydessä.

Kehittämisehdotukset keskittyvät vahvistamaan Poliisiammattikorkeakoulun johtamiskäytäntöjä ja tukemaan organisaation kykyä vastata henkilöstöjohtamisen tavoitteisiin. Henkilöstöjohtamisen osalta ehdotetaan, että organisaatiolle laaditaan yhtenäiset periaatteet, jotka soveltuvat kaikille esimiestasoille, mutta täsmennetään myös tasokohtaiset vastuut ja tehtävät. Ryhmäesihenkilöiden roolia tulisi vahvistaa antamalla heille lisää järjestelmäoikeuksia ja siirtämällä heille hallinnollisia tehtäviä, mikä keventäisi yksikön päälliköiden kuormitusta. Esimiestyön roolien ja vastuiden selkeyttäminen on keskeistä myös päätöksenteon osalta, sillä ylimmän johdon kuormitusta voidaan vähentää vahvistamalla päätöksentekoa alemmilla tasoilla. Muutosten toteuttamisen kehittämiseksi tulisi järjestää koulutusta, joka syventää esimiesten ymmärrystä johtamismenetelmien kokonaisvaltaisesta soveltamisesta erilaisissa tilanteissa.

Asiasanat: johtaminen, esimiestoiminta, organisaatiomuutos, asiantuntijuus

The objective of this development work is to examine the structure of leadership at the Police University College and evaluate whether the current human resource management practices support the ongoing administrative restructuring. The foundation for this assignment from the Police University College is the situational analysis on human resource management conducted by Senior Inspector Piia Vuori-Murto, an investigator appointed by the National Police Board. This development work aims to answer the question: Has the Police University College been able to meet the objectives set in the situational analysis, particularly regarding human resource management?

The research data was collected electronically using the Delphi method in two separate rounds of questionnaires. An expert panel comprising 17 supervisors from the Police University College was formed for the study. The analysis produced through the expert panel's responses to the questionnaires served as the basis for developing recommendations. The theoretical framework underpinning this development work focuses on human resource management, change management, behavioral economics perspectives on behavioral insights, and organizational change. The analysis examines the leadership practices of the Police University College through the lens of the expert panel, relative to the objectives outlined in the situational analysis. The analysis revealed three central themes: human resource management, the role of supervisors, and implementing change. In human resource management, the need for clear principles and level-specific responsibilities was highlighted, particularly to strengthen the role of group supervisors. Regarding the role of supervisors, uneven distribution of workload and centralized decision-making at the top management level were observed. Concerning implementing change, the need for a comprehensive understanding of leadership methods emerged. Experts called for clearer communication, reorganization of resources, and support for supervisors in carrying out changes. The findings indicate that the Police University College has partially achieved the goals of human resource management. After the organizational restructuring, the institution has significant development potential. While progress has been made in leadership practices and structures, the analysis identified similar challenges to those noted in the situational analysis, particularly in the distribution of supervisory workload and the clarity of responsibilities.

The development recommendations focus on strengthening the leadership practices of the Police University College and supporting the organization’s ability to meet human resource management objectives. For human resource management, it is recommended that the organization develop unified principles applicable to all supervisory levels while specifying level-specific responsibilities and duties. The role of group supervisors should be reinforced by granting them additional system rights and assigning them administrative tasks to alleviate the workload of unit heads. Clarifying roles and responsibilities in supervision is also crucial for decision-making, as top management’s workload can be reduced by empowering decision-making at lower levels. To improve the implementation of changes, training should be organized to deepen supervisors' understanding of comprehensively applying leadership methods in various situations.

Keywords: leadership, supervision, organizational change, expertise