Reteaming-menetelmän käyttö työyhteisön kehittämisessä
Kuuttila, Anu (2024)
Kuuttila, Anu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121134725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121134725
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli toteuttaa reateaming-menetelmän mukainen kehittämisprosessi ja tutkia työyhteisön kokemuksia siitä sekä selvittää miten menetelmä soveltuu työyhteisössä toiminnan kehittämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen.
Kehittämistyössä käytettiin reateaming-menetelmää, joka keskittyy motivaation ja yhteistyön vahvistamiseen. Tutkimuksessa sovellettiin sekä kvalitatiivista menetelmää strukturoitujen kyselylomakkeiden avulla että kvalitatiivista menetelmää avoimilla kysymyksillä kehittämisehdotusten keräämiseksi.
osallistujien kokemusten ja Osallistujat kokivat kehittämistyön yleisesti merkitykselliseksi, ja heidän arvostuksensa menetelmää kohtaan parani tapaamiskertojen edetessä, vaikka alkuvaiheessa innostus ja motivaatio olivat alhaisemmat. Positiivinen palaute korosti luottamuksen, keskustelujen ja yhteishengen merkitystä, mikä osoittaa, että vaikka kehittämistyö paransi kokemuksia, menetelmässä on edelleen parantamisen varaa.
Terveysalan toiminen kehittämisessä on tärkeää panostaa selkeään suunnitteluun ja organisoimiseen, jotta kaikki osallistujat ymmärtävät tavoitteet ja roolit. Moniammatillisten tiimien tehokkuus paranee, kun yhteistyö ja vuorovaikutus ovat avoimia, ja johdon tuki sekä hyvä työilmapiiri ovat keskeisiä kehittämistyön onnistumiselle. Säännöllinen seuranta, palautteen kerääminen ja osallistujien motivointi auttavat parantamaan kehittämistyön vaikuttavuutta ja sitoutumista.
Kehittämistyössä käytettiin reateaming-menetelmää, joka keskittyy motivaation ja yhteistyön vahvistamiseen. Tutkimuksessa sovellettiin sekä kvalitatiivista menetelmää strukturoitujen kyselylomakkeiden avulla että kvalitatiivista menetelmää avoimilla kysymyksillä kehittämisehdotusten keräämiseksi.
osallistujien kokemusten ja Osallistujat kokivat kehittämistyön yleisesti merkitykselliseksi, ja heidän arvostuksensa menetelmää kohtaan parani tapaamiskertojen edetessä, vaikka alkuvaiheessa innostus ja motivaatio olivat alhaisemmat. Positiivinen palaute korosti luottamuksen, keskustelujen ja yhteishengen merkitystä, mikä osoittaa, että vaikka kehittämistyö paransi kokemuksia, menetelmässä on edelleen parantamisen varaa.
Terveysalan toiminen kehittämisessä on tärkeää panostaa selkeään suunnitteluun ja organisoimiseen, jotta kaikki osallistujat ymmärtävät tavoitteet ja roolit. Moniammatillisten tiimien tehokkuus paranee, kun yhteistyö ja vuorovaikutus ovat avoimia, ja johdon tuki sekä hyvä työilmapiiri ovat keskeisiä kehittämistyön onnistumiselle. Säännöllinen seuranta, palautteen kerääminen ja osallistujien motivointi auttavat parantamaan kehittämistyön vaikuttavuutta ja sitoutumista.