Tarjouslaskennan ja jälkilaskennan tehostaminen infra-alan yrityksessä X
Lindroos, Mia (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235113
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235113
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tehostaa kohdeyrityksen tarjouslaskentaprosessia sekä selkiyttää jälkilaskennan menetelmiä. Useampaa kustannuslaskennan teoriaa sovellettiin kohdeyrityksen tarpeisiin, pyrkimyksenä löytää paras laskentatapa. Kohdeyritys toimii infra-alalla ja sen toiminta-aste vaihtelee alan suhdannevaihtelun mukaisesti. Työssä on pyritty esittelemään alaa ja sen erityispiirteitä ja palkkaustapaa taustatiedon antamiseksi. Pyrkimyksenä oli erityisesti ottaa toiminta-asteen vaihtelu huomioon laskennassa.
Talousohjauksen ja hinnoittelun teorialähteitä tutkittiin soveltuvien menetelmien löytämiseksi. Normaalikalkyylin mukainen laskentatapa soveltui parhaiten kehitystyön pohjaksi. Tärkeäksi alan erityispiirteiden takia muodostuu myös laskentatilanteen huomioiminen. Kohdeyrityksen kustannus-rakennetta tutkittiin ja analysoitiin. Käytössä oli kohdeyrityksen kirjanpito. Myös projektibudjetin teorioita sovellettiin jälkilaskennan tarpeisiin. Lisäksi syvennyttiin kustannusten seurantaan kustannuspaikkojen ja seurantakohteiden avulla. Joidenkin hinnoitteluteorioiden todettiin toimivan vertailutietona, mutta ne eivät sellaisenaan soveltuneet kehitystyön pohjaksi.
Kehitystyön tuloksena laadittiin tarjouslaskentalomake, joka ohjaa käyttäjää huomioimaan kaikkia kustannuksia. Muuttuvat kustannukset kohdistetaan laskettavalle projektille, ja budjetinmukaiset kiinteät kustannukset lasketaan yksikkökohtaisesti huomioiden kuluvan vuoden arvioitu toiminta-aste. Lopputuloksena saadaan yksikköhinta, nähden samalla mistä kaikista kustannuksista se koostuu sekä niiden osuudet. Kokeiltiin myös kohdistaa kiinteät kustannukset aikaan, jotta voisi käyttää eri menetelmää aikasidonnaisten projektien laskentaan. Myös projektiseurannasta luotiin oma, helppokäyttöinen malli. Näitä uusia menetelmiä omaksumalla kohdeyrityksen talousohjaus tehostuisi, mutta kehitystyön aikana ilmeni myös jatkokehityskohteita. Tämän tutkimuksen ulkopuolelle jääneet ongelmakohteet on identifioitu ja kuvailtu, sekä ehdotettu suoritustapaa jatkokehityksen varalle.
Talousohjauksen ja hinnoittelun teorialähteitä tutkittiin soveltuvien menetelmien löytämiseksi. Normaalikalkyylin mukainen laskentatapa soveltui parhaiten kehitystyön pohjaksi. Tärkeäksi alan erityispiirteiden takia muodostuu myös laskentatilanteen huomioiminen. Kohdeyrityksen kustannus-rakennetta tutkittiin ja analysoitiin. Käytössä oli kohdeyrityksen kirjanpito. Myös projektibudjetin teorioita sovellettiin jälkilaskennan tarpeisiin. Lisäksi syvennyttiin kustannusten seurantaan kustannuspaikkojen ja seurantakohteiden avulla. Joidenkin hinnoitteluteorioiden todettiin toimivan vertailutietona, mutta ne eivät sellaisenaan soveltuneet kehitystyön pohjaksi.
Kehitystyön tuloksena laadittiin tarjouslaskentalomake, joka ohjaa käyttäjää huomioimaan kaikkia kustannuksia. Muuttuvat kustannukset kohdistetaan laskettavalle projektille, ja budjetinmukaiset kiinteät kustannukset lasketaan yksikkökohtaisesti huomioiden kuluvan vuoden arvioitu toiminta-aste. Lopputuloksena saadaan yksikköhinta, nähden samalla mistä kaikista kustannuksista se koostuu sekä niiden osuudet. Kokeiltiin myös kohdistaa kiinteät kustannukset aikaan, jotta voisi käyttää eri menetelmää aikasidonnaisten projektien laskentaan. Myös projektiseurannasta luotiin oma, helppokäyttöinen malli. Näitä uusia menetelmiä omaksumalla kohdeyrityksen talousohjaus tehostuisi, mutta kehitystyön aikana ilmeni myös jatkokehityskohteita. Tämän tutkimuksen ulkopuolelle jääneet ongelmakohteet on identifioitu ja kuvailtu, sekä ehdotettu suoritustapaa jatkokehityksen varalle.