Positiivisen luottotietorekisterin vaikutukset
Karhunen, Elisa (2024)
Karhunen, Elisa
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235249
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235249
Tiivistelmä
Ylivelkaantuminen on Suomessa merkittävä taloudellinen ja yhteiskunnallinen ongelma, joka on tutkimusten mukaan jatkuvasti kasvussa. Ylivelkaantumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön velat ylittävät heidän maksukykynsä, jonka seurauksena heillä on haasteita selviytyä velkojensa takaisinmaksusta sekä muista taloudellisista velvoitteistaan. Suomalaisten velkaantumiskierteen ehkäisemiseksi 1.4.2024 otettiin käyttöön positiivinen luottorekisteri, johon on kerätty laajasti tietoa yksityishenkilöiden luotoista, taloudellisista velvoitteista sekä tuloista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on arvioida positiivisen luottorekisterin vaikutuksia.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehys käsittelee ylivelkaantumista ilmiönä, sekä sen syitä ja vaikutuksista yksilöihin ja yhteiskuntaan. Lisäksi työssä käsitellään lyhyesti negatiivista luottotietorekisteriä, jonka jälkeen siirrytään tutkimuksen kannalta keskeisen positiivisen luottotietorekisterin tarkasteluun. Työssä tarkastellaan positiivisen luottotietorekisterin vaikutuksia sekä kuluttajiin, että luotonmyöntäjiin. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelua tutkimusmenetelmänä käyttäen. Teemahaastattelut toteutettiin kolmelle pankin edustajalle, jotka valittiin ennalta tutkimusta varten. Pidin teemahaastattelua riittävänä tutkimusmenetelmänä, sillä se mahdollisti syvällisen ja yksityiskohtaisen tiedon keräämisen asiantuntijoilta, jotka työskentelevät rahoitusalalla ja näkevät positiivisen luottotietorekisterin käytännön vaikutukset. Tämä auttoi minua saamaan kattavan käsityksen siitä, miten rekisteri on vaikuttanut käyttöönottonsa jälkeen kuluttajiin, sekä luotonmyöntäjiin. Lisäksi tutkimuksen rajalliset resurssit ja aikaraja tekivät teemahaastattelusta tehokkaan tavan kerätä relevanttia ja kohdennettua tietoa.
Tässä työssä ei tehty suoria kehitysehdotuksia millekään yksittäiselle organisaatiolle, vaan tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa yleisiä kehityskohteita ja tarjota laajempaa ymmärrystä positiivisen luottotietorekisterin vaikutuksista. Teemahaastattelujen myötä keskeisenä kehityskohteena nousi esiin rekisterin ajantasaisuuden haasteet, sillä tietojen päivitysnopeudessa havaittiin puutteita. Rekisterin käytön kehittämisessä ajantasaisuuden parantaminen olisikin tärkeää, jotta se voisi tarjota mahdollisimman tarkkaa ja luotettavaa tietoa luotonantajien päätöksenteon tueksi. Lisäksi ulkomaisten lainojen puuttuminen rekisteristä nähtiin haasteena, sillä se voi vaikeuttaa kokonaisvaltaisen kuvan muodostamista asiakkaan taloudellisesta tilanteesta.
Tutkimus tuotti uutta tietoa positiivisen luottotietorekisterin vaikutuksista rahoitusalan toimintaan ja kuluttajien taloudenhallintaan. Sen avulla tunnistettiin, että rekisteri parantaa läpinäkyvyyttä ja tarkkuutta luotonmyöntöprosessissa, sekä mahdollistaa tehokkaamman riskienhallinnan. Samalla se toi esiin merkittäviä kehityskohteita, kuten tiedon ajantasaisuuden parantamisen ja ulkomaisten lainojen huomioimisen tarpeen. Tutkimus tarjosi arvokkaita näkemyksiä pankkien toimihenkilöiden kokemusten kautta ja loi pohjan jatkotutkimukselle, jossa voitaisiin tarkastella rekisterin pitkäaikaisempia vaikutuksia ja kuluttajien henkilökohtaisia näkökulmia.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehys käsittelee ylivelkaantumista ilmiönä, sekä sen syitä ja vaikutuksista yksilöihin ja yhteiskuntaan. Lisäksi työssä käsitellään lyhyesti negatiivista luottotietorekisteriä, jonka jälkeen siirrytään tutkimuksen kannalta keskeisen positiivisen luottotietorekisterin tarkasteluun. Työssä tarkastellaan positiivisen luottotietorekisterin vaikutuksia sekä kuluttajiin, että luotonmyöntäjiin. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelua tutkimusmenetelmänä käyttäen. Teemahaastattelut toteutettiin kolmelle pankin edustajalle, jotka valittiin ennalta tutkimusta varten. Pidin teemahaastattelua riittävänä tutkimusmenetelmänä, sillä se mahdollisti syvällisen ja yksityiskohtaisen tiedon keräämisen asiantuntijoilta, jotka työskentelevät rahoitusalalla ja näkevät positiivisen luottotietorekisterin käytännön vaikutukset. Tämä auttoi minua saamaan kattavan käsityksen siitä, miten rekisteri on vaikuttanut käyttöönottonsa jälkeen kuluttajiin, sekä luotonmyöntäjiin. Lisäksi tutkimuksen rajalliset resurssit ja aikaraja tekivät teemahaastattelusta tehokkaan tavan kerätä relevanttia ja kohdennettua tietoa.
Tässä työssä ei tehty suoria kehitysehdotuksia millekään yksittäiselle organisaatiolle, vaan tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa yleisiä kehityskohteita ja tarjota laajempaa ymmärrystä positiivisen luottotietorekisterin vaikutuksista. Teemahaastattelujen myötä keskeisenä kehityskohteena nousi esiin rekisterin ajantasaisuuden haasteet, sillä tietojen päivitysnopeudessa havaittiin puutteita. Rekisterin käytön kehittämisessä ajantasaisuuden parantaminen olisikin tärkeää, jotta se voisi tarjota mahdollisimman tarkkaa ja luotettavaa tietoa luotonantajien päätöksenteon tueksi. Lisäksi ulkomaisten lainojen puuttuminen rekisteristä nähtiin haasteena, sillä se voi vaikeuttaa kokonaisvaltaisen kuvan muodostamista asiakkaan taloudellisesta tilanteesta.
Tutkimus tuotti uutta tietoa positiivisen luottotietorekisterin vaikutuksista rahoitusalan toimintaan ja kuluttajien taloudenhallintaan. Sen avulla tunnistettiin, että rekisteri parantaa läpinäkyvyyttä ja tarkkuutta luotonmyöntöprosessissa, sekä mahdollistaa tehokkaamman riskienhallinnan. Samalla se toi esiin merkittäviä kehityskohteita, kuten tiedon ajantasaisuuden parantamisen ja ulkomaisten lainojen huomioimisen tarpeen. Tutkimus tarjosi arvokkaita näkemyksiä pankkien toimihenkilöiden kokemusten kautta ja loi pohjan jatkotutkimukselle, jossa voitaisiin tarkastella rekisterin pitkäaikaisempia vaikutuksia ja kuluttajien henkilökohtaisia näkökulmia.