Kotoutumiskoulutuksessa saavutetun kielitaidon vaikutus työllistymiseen; tapaustutkimus Meri-Lapista
Jaako, Katja (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121535958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121535958
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Lapin työ- ja elinkeinotoimiston Meri-Lapissa vuosina 2022–2024 toteutettuja hitaan polun kotoutumiskoulutuksia. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on edistää opiskelijan suomen/ruotsin kielen taidon ja muiden yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien valmiuksien kehittymistä. Tutkimuksen tavoitteena oli saavuttaa parempi ymmärrys kotoutumiskoulutusten vaikuttavuudesta, saavutetuista kielitaitotasoista sekä niiden vaikutuksesta maahanmuuttajan työllisyyteen ja jatkopolkuihin.
Tutkimusmenetelmänä oli tapaustutkimus ja sitä varten kerättiin määrällinen aineisto työ- ja elinkeinotoimiston URA-tietojärjestelmästä sekä Koulutusportti-järjestelmästä. Laadullinen aineisto saatiin teemahaastattelemalla kotoutumiskoulutuksen opettajia ja alueen työnantajia. Teoreettinen viitekehys rakentui kotoutumiseen ja työllistymiseen liittyvästä kirjallisuudesta sekä aihealueen kansallisista ja kansainvälisistä tutkimuksista.
Tutkituissa kotoutumiskoulutuksissa vain osa opiskelijoista saavutti kotoutumiskoulutuksen tavoitteena olevan toimivan peruskielitaidon. Jatkossakin on hyvä olla edelleen tarjolla ns. nivelvaiheen koulutuksia, jotta ammattikouluttamattomien maahanmuuttajien siirtyminen perustutkintoihin sujuisi joustavasti. Keskeisimpänä tutkimustuloksena nousi esille, että kotoutumiskoulutuksen jälkeen maahanmuuttajat jatkavat opiskelua ja vain harvat työllistyvät. Maahanmuuttaja voi kuitenkin työllistyä puutteellisellakin suomen kielen taidolla, mikäli hän omaa muuta osaamista.
Työmarkkinoille kaivataan työntekijöitä, mutta sitä ennen työantajien on tiedettävä, mitä osaamista työnhakijoilla on. Tämän takia yhteistyötä yritysten kanssa tulisi edelleen vahvistaa. Kotoutumiskoulutuksessakin olevan maahanmuuttajan työllistämispolkua voidaan rakentaa määrätietoisesti, johon sisältyy aiemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä yhteistyötä työnantajien kanssa.
Tutkimusmenetelmänä oli tapaustutkimus ja sitä varten kerättiin määrällinen aineisto työ- ja elinkeinotoimiston URA-tietojärjestelmästä sekä Koulutusportti-järjestelmästä. Laadullinen aineisto saatiin teemahaastattelemalla kotoutumiskoulutuksen opettajia ja alueen työnantajia. Teoreettinen viitekehys rakentui kotoutumiseen ja työllistymiseen liittyvästä kirjallisuudesta sekä aihealueen kansallisista ja kansainvälisistä tutkimuksista.
Tutkituissa kotoutumiskoulutuksissa vain osa opiskelijoista saavutti kotoutumiskoulutuksen tavoitteena olevan toimivan peruskielitaidon. Jatkossakin on hyvä olla edelleen tarjolla ns. nivelvaiheen koulutuksia, jotta ammattikouluttamattomien maahanmuuttajien siirtyminen perustutkintoihin sujuisi joustavasti. Keskeisimpänä tutkimustuloksena nousi esille, että kotoutumiskoulutuksen jälkeen maahanmuuttajat jatkavat opiskelua ja vain harvat työllistyvät. Maahanmuuttaja voi kuitenkin työllistyä puutteellisellakin suomen kielen taidolla, mikäli hän omaa muuta osaamista.
Työmarkkinoille kaivataan työntekijöitä, mutta sitä ennen työantajien on tiedettävä, mitä osaamista työnhakijoilla on. Tämän takia yhteistyötä yritysten kanssa tulisi edelleen vahvistaa. Kotoutumiskoulutuksessakin olevan maahanmuuttajan työllistämispolkua voidaan rakentaa määrätietoisesti, johon sisältyy aiemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä yhteistyötä työnantajien kanssa.