Ammattiliiton paikallisyhdistysten toiminnan tukeminen : Case Sähköliitto

Abstract

Ammattiliittojen toimintaympäristö on murroksessa ja järjestäytymisaste laskussa, joka vaikuttaa merkittävästi liittojen kykyyn toimia tehokkaasti. Järjestäytymisasteen lasku vaikeuttaa ammattiliittojen mahdollisuuksia sopia työehdoista ja auttaa jäseniä työelämän ongelmatilanteissa. Se on myös johtanut ammattiliittojen yhdistymisiin, kun on tarvittu lisää resursseja toimintaan. Sähköalojen ammattiliiton eli Sähköliiton jäsenmäärä on viime vuosina pysynyt aika vakaana. Siihen on vaikuttanut muun muassa sähköalan kasvu ja se, että liitossa on tehty paljon oikeita ratkaisuja toiminnan kehittämiseksi. Potentiaalia olisi kuitenkin kasvattaa jäsenmäärää merkittävästikin sähköalojen kasvaessa. Kiinnittämällä huomiota oikeisiin asioihin voidaan Sähköliiton jäsenmäärän kehitykseen vaikuttaa paljon.

Työssä tutkittiin Sähköliiton alueellisen toimintamallin pilotoinnin tuloksia verraten niitä viitekehykseksi rakennettuun jäsenyyden elinkaareen pohtien huomioitavia asioita toimintamallin mahdollisen laajentamisen onnistumiseksi. Pilottihankkeella testattiin kahdella eri alueella toimintamallia, jossa liitto ja ammattiosastot tekivät perustehtäväänsä yhdessä ammattiosasto- ja työpaikkatasoilla. Käytännössä liiton toimesta palkattiin alueille kaksi työntekijää tekemään työtä yhdessä aktiivien kanssa. Hankkeella tavoiteltiin sitä, että ammattiosastot toimimisivat sääntöjenmukaisemmin huomioiden erityisesti työpaikkojen järjestäytymisen tukemisen, aktiivien ohjaamisen koulutuksiin ja osastojen välisen yhteistyön lisäämisen.

Työ sisältää sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Varsinaisina tutkimusmenetelminä käytettiin dokumenttianalyysiä, haastatteluita ja kyselyä. Dokumenttianalyysin avulla tutkittiin kaikki hanketta ennen ja hankkeen aikana tuotetut aiheeseen liittyvät laajat aineistot. Haastatteluiden avulla tutkittiin hankkeen tavoitteita ja keskeisimpiä tuloksia. Kyselyllä selvitettiin tuloksia ammattiosastojen näkökulmasta tarkemmin saaden vertailupohjaa myös hankkeen ulkopuolisten ammattiosastojen aktiivien näkemyksistä. Viitekehyksen rakentamisen taustalla käytettiin teorioita asiakkuuden hallinnasta, asiakuuden elinkaaresta ja digimarkkinoinnin SIKS-mallista.

Työn tuloksena voitiin todeta, että pilottihankkeelle ennalta asetetut tavoitteet täyttyivät. Työ antoi myös paljon tietoa siitä, mitä Sähköliiton kannattaa huomioida hankkeissa testatun toimintamallin mahdollisen laajentamisen yhteydessä. Keskeisimmät havainnot olivat, että etenkin yksityiskohtaisemmat tavoitteet ja suunnitelmallisemman koulutustoiminnan sekä viestinnän mukaan integrointi voisi tehdä työstä tuloksekkaampaa. Voitiin myös todeta, että jäsenyyden tarkasteleminen vaiheittain koko elinkaaren kautta antaa paremman mahdollisuuden resurssien kohdentamiseen jäsenhankinnan, jäsenten aktivoinnin ja jäsenpysyvyyden kannalta parhaalla tavalla.