Tietosuojaselosteiden löydettävyyden parantaminen Helsingin kaupungin verkkosivuilla valintamuotoilun keinoilla
Lassander, Tiia (2024)
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636439
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on parantaa Helsingin kaupungin verkkosivujen tietosuojaselosteiden löydettävyyttä valintamuotoilun keinoilla. Työssä pyritään kehittämään menetelmiä, joilla yksittäisen tietosuojaselosteen löytäminen olisi helpompaa työntekijöille, kun selosteita on tarve päivittää esimerkiksi prosessien tai järjestelmien muuttuessa.
Tutkimuksessa analysoitiin Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan tietosuojaselosteiden rakennetta ja sisältöä, tunnistettiin niissä esiintyviä heuristiikkoja ja vinoumia sekä esitettiin kehittämisehdotuksia tietosuojakäytäntöjen parantamiseksi.
Teoreettinen viitekehys pohjautuu käyttäytymistaloustieteeseen, erityisesti heuristiikkoihin ja kognitiivisiin vinoumiin, jotka vaikuttavat päätöksentekoon. Työssä tarkastellaan esimerkiksi saatavuusheuristiikkaa, vahvistusheuristiikkaa, status quo -vinoumaa, oletusasetusten vinoumaa, ankkurointia ja kehystämistä. Näiden teorioiden avulla pyritään ymmärtämään, miten päätöksentekoa voidaan ohjata ja parantaa tietosuojaselosteiden löydettävyyttä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin dokumenttianalyysiä, joka on laadullinen tutkimusmenetelmä. Aineisto kerättiin systemaattisesti Helsingin kaupungin verkkosivuilta ja analysoitiin Excel-taulukon avulla. Sisällön erittelyn ja analyysin avulla tunnistettiin yleisimmät heuristiikat ja vinoumat tietosuojaselosteissa.
Analyysin tulokset osoittivat, että tietosuojaselosteissa oli paljon toistuvia sanamuotoja ja lauserakenteita, jotka kertoivat vanhojen selosteiden käytöstä uudistamisen pohjana. Vastuuhenkilön merkintä oli monissa selosteissa epäselvä tai puutteellinen. Lisäksi havaittiin, että selosteiden otsikointi vaikeutti oikean selosteen löytämistä.
Tulosten perusteella esitettiin useita kehittämisehdotuksia, kuten tarkistuslistojen ja vertaisarvioinnin käyttöönotto, visuaalisten vihjeiden lisääminen ja henkilöstön kouluttaminen heuristiikoista ja vinoumista. Tulosten analyysissä käytettiin A’WOT analyysia merkittävimpien kehittämiskohteiden löytämiseksi. Kehittämisehdotuksista tehtiin mahdollisimman helposti toteutettavia ilman koko tietosuojaprosessin uudistamista. EAST-menetelmää käytettiin kehittämisehdotusten arvioinnissa, ja sen avulla pyrittiin varmistamaan, että muutokset helpottavat työntekijöiden päätöksentekoa ja parantavat tietosuojaselosteiden löydettävyyttä.
Tutkimuksessa analysoitiin Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan tietosuojaselosteiden rakennetta ja sisältöä, tunnistettiin niissä esiintyviä heuristiikkoja ja vinoumia sekä esitettiin kehittämisehdotuksia tietosuojakäytäntöjen parantamiseksi.
Teoreettinen viitekehys pohjautuu käyttäytymistaloustieteeseen, erityisesti heuristiikkoihin ja kognitiivisiin vinoumiin, jotka vaikuttavat päätöksentekoon. Työssä tarkastellaan esimerkiksi saatavuusheuristiikkaa, vahvistusheuristiikkaa, status quo -vinoumaa, oletusasetusten vinoumaa, ankkurointia ja kehystämistä. Näiden teorioiden avulla pyritään ymmärtämään, miten päätöksentekoa voidaan ohjata ja parantaa tietosuojaselosteiden löydettävyyttä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin dokumenttianalyysiä, joka on laadullinen tutkimusmenetelmä. Aineisto kerättiin systemaattisesti Helsingin kaupungin verkkosivuilta ja analysoitiin Excel-taulukon avulla. Sisällön erittelyn ja analyysin avulla tunnistettiin yleisimmät heuristiikat ja vinoumat tietosuojaselosteissa.
Analyysin tulokset osoittivat, että tietosuojaselosteissa oli paljon toistuvia sanamuotoja ja lauserakenteita, jotka kertoivat vanhojen selosteiden käytöstä uudistamisen pohjana. Vastuuhenkilön merkintä oli monissa selosteissa epäselvä tai puutteellinen. Lisäksi havaittiin, että selosteiden otsikointi vaikeutti oikean selosteen löytämistä.
Tulosten perusteella esitettiin useita kehittämisehdotuksia, kuten tarkistuslistojen ja vertaisarvioinnin käyttöönotto, visuaalisten vihjeiden lisääminen ja henkilöstön kouluttaminen heuristiikoista ja vinoumista. Tulosten analyysissä käytettiin A’WOT analyysia merkittävimpien kehittämiskohteiden löytämiseksi. Kehittämisehdotuksista tehtiin mahdollisimman helposti toteutettavia ilman koko tietosuojaprosessin uudistamista. EAST-menetelmää käytettiin kehittämisehdotusten arvioinnissa, ja sen avulla pyrittiin varmistamaan, että muutokset helpottavat työntekijöiden päätöksentekoa ja parantavat tietosuojaselosteiden löydettävyyttä.