Varhainen tuki osana työkykyjohtamista
Tikkanen, Sanna (2024)
Tikkanen, Sanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121736687
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121736687
Tiivistelmä
Varhainen tuki auttaa tunnistamaan ja puuttumaan ongelmiin ennen kuin ne kasvavat suuremmiksi ja vaikut tavat merkittävästi työntekijän hyvinvointiin ja työkykyyn. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kohdeorganisaation, Osuuskauppa PeeÄssän, esihenkilöiden kokemuksia varhaisen tuen toimintamallista ja siihen liittyvistä keskusteluista, miten keskusteluja käyneet esihenkilöt kokivat niiden hyödyllisyyden ja kuinka esihenkilön am mattitaitoisella keskustelulla voidaan vaikuttaa työntekijän työssä jaksamiseen sekä parantaa työkykyä. Työ paikoilla ilmenevät ongelmat voivat tarjota tilaisuuden havaita varhaisessa vaiheessa merkit, jotka viittaavat avun ja toimenpiteiden tarpeeseen. Varhainen tuki voi estää työkyvyttömyyden pitkittymistä tai antaa mahdollisuuksia säilyttää työkyky. On tärkeää, että työpaikoilla on ennakkoon määritelty toimintamalli, joka kattaa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen. Opinnäytetyön tavoitteena on uudistaa varhaisen tuen toimintamallia yhtenä osana työkykyjohtamista ja parantaa esihenkilöiden valmiuksia käydä varhaisen tuen keskusteluja kehittämällä varhaisen tuen toimintamallin keskustelulomake organisaation näköiseksi ja tällä tavoin parantaa työntekijöiden työhyvinvointia. Työkykyjohtamista uudistetaan ja tahtotilana on saada työhyvinvointi yrityksen vetovoimatekijäksi ja olla ihmiselle haluttavin työnantaja, kuten se on organisaation strategiaan kirjattu. Teoriaosiossa käsitellään työhyvinvointia ja työkykyä sekä miten esihenkilötyöllä on vaikutusta niihin. Parhaimmassa tapauksessa varhaisen tuen toimintamallin käytöllä voidaan vähentää sairauspoissaoloja, parantaa työtyytyväisyyttä ja työntekijöiden työkykyä. Opinnäytetyöhön liittyvä tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Lähestymistapana tutkimuksessa käytettiin tapaustutkimusta, jossa on havaittavissa myös toimintatutkimuksen piirteitä. Tutkimuksen aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastattelut käytiin yksilöhaastatteluina. Kaikki tutkimukseen haastatellut työskentelevät Osuuskauppa PeeÄssän esihenkilöinä. Tutkimuksen aineisto analysoitiin teemoittelua käyttäen ja teoriaohjaavasti. Tutkimuksessa kävi ilmi, että haastateltavat esihenkilöt olivat tietoisia siitä, että varhaisen tuen mallia voidaan hyödyntää monenlaisissa tilanteissa, ja sen pääasiallinen tarkoitus on edistää henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä eri tilanteissa. Esihenkilöiden kokemukset mallin käytöstä olivat pitkälti yhteneviä. Mallia sovelletaan esimerkiksi työilmapiirin parantamiseen tai henkilöstön poissaolojen vähentämiseen, jotka saattavat johtua työntekijöiden henkilökohtaisista ja monimutkaisista haasteista. Haastateltavat toivat esiin tarpeen kehittää varhaisen tuen mallin lomaketta, jotta se tukisi paremmin keskustelujen kulkua. Tutkimuksen perusteella kohdeorganisaatio sai arvokasta tietoa esihenkilöiden kokemuksesta varhaisen tuen keskusteluista ja tarpeesta muokata mallia. Tutkimuksen haastatteluissa selvisi, että myös kokeneet esihenkilöt kaipaavat koulutusta ja pitävät sitä hyödyllisenä. Lisäksi korostettiin, että työntekijöiden tietoisuutta varhaisen tuen merkityksestä on tärkeää lisätä.