Verkkosivuston latautumista ja käyttöä hidastavien tekijöiden selvittäminen suorituskykyä mittaavien työkalujen avulla
Pulli, Mikko (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122037823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122037823
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli esitellä verkkosivuston käyttäjäkokemukseen liittyvä, suorituskyvyn mittaamista varten kehitetty Core Web Vitals (CWV) –mittaristo sekä tuottaa ohjeet mittaamiseen ja metriikkakohtaisten tulosten parantamiseen. Mittaristo on Googlen kehittämä ja se mittaa verkkosivuston latautumisnopeutta, toiminnallisuutta ja käytettävyyttä. Nämä osatekijät täydentävät ja varmistavat verkkosivuston käyttäjäkokemusta. Ne ovat myös olennaisia yrityksen konversiotavoitteiden, ympäristönäkökulman ja hakukonesijoitusten kannalta.
Mittausten keskipisteenä olivat mittariston sisältämät kolme päämetriikkaa: Largest Contentful Paint (LCP), joka mittaa suurimman elementin latautumista, Interaction to Next Paint (INP), joka mittaa käyttäjän suorittamien interaktioiden reagointiaikaa ja Cumulative Layout Shift (CLS), joka tarkastelee latautuvan sisällön visuaalista vakautta selaimessa. Mittauksia suoritettiin Core Web Vitals -arvojen mittaamista hyödyntävillä Googlen työkaluilla, joita olivat PageSpeed Insights, Chrome DevTools, Lighthouse, CrUX Dashboard ja CrUX Vis.
Raportissa esiteltiin työkalujen avulla saatavia mittaustietoja kenttä- ja laboratoriotutkimusmenetelmillä. Näiden tutkimustapojen erot tuotiin esille tutkittavissa mittauskohteissa. Laboratoriodataa hyödynnettiin sivuston tarkempien ongelmakohtien diagnosoinnissa. Kenttädatan analysoinnissa keskeisessä roolissa olivat CrUX-tietovarannoista saadut aidot käyttäjäkokemustiedot. Niiden avulla mittaushistoriaa pystyi tarkastelemaan pidemmältä aikajaksolta, ja niiden perusteella voitiin tehdä johtopäätöksiä tutkittavan sivuston pysyvistä, käyttökokemusta heikentävistä muutoksista.
Tutkimustyökalujen kautta saadut mittaustiedot toivat esille erityisesti sivujen latausta nopeuttavien ja uudelleenohjausten hallintaa helpottavien WordPress-alustan lisäosien sekä seuraavan sukupolven nopeiden WebP- ja AVIF-kuvatiedostomuotojen tarpeellisuuden.
Mittausten keskipisteenä olivat mittariston sisältämät kolme päämetriikkaa: Largest Contentful Paint (LCP), joka mittaa suurimman elementin latautumista, Interaction to Next Paint (INP), joka mittaa käyttäjän suorittamien interaktioiden reagointiaikaa ja Cumulative Layout Shift (CLS), joka tarkastelee latautuvan sisällön visuaalista vakautta selaimessa. Mittauksia suoritettiin Core Web Vitals -arvojen mittaamista hyödyntävillä Googlen työkaluilla, joita olivat PageSpeed Insights, Chrome DevTools, Lighthouse, CrUX Dashboard ja CrUX Vis.
Raportissa esiteltiin työkalujen avulla saatavia mittaustietoja kenttä- ja laboratoriotutkimusmenetelmillä. Näiden tutkimustapojen erot tuotiin esille tutkittavissa mittauskohteissa. Laboratoriodataa hyödynnettiin sivuston tarkempien ongelmakohtien diagnosoinnissa. Kenttädatan analysoinnissa keskeisessä roolissa olivat CrUX-tietovarannoista saadut aidot käyttäjäkokemustiedot. Niiden avulla mittaushistoriaa pystyi tarkastelemaan pidemmältä aikajaksolta, ja niiden perusteella voitiin tehdä johtopäätöksiä tutkittavan sivuston pysyvistä, käyttökokemusta heikentävistä muutoksista.
Tutkimustyökalujen kautta saadut mittaustiedot toivat esille erityisesti sivujen latausta nopeuttavien ja uudelleenohjausten hallintaa helpottavien WordPress-alustan lisäosien sekä seuraavan sukupolven nopeiden WebP- ja AVIF-kuvatiedostomuotojen tarpeellisuuden.