Kohdistusjärjestysten käytön kehittäminen Ulosottolaitoksessa
Åkerlund, Laura (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122037837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122037837
Tiivistelmä
Ulosottoon saapuvien rahavarojen kohdentaminen ulosottoveloille on osa ulosottotarkastajien päivittäisiä työtehtäviä. Rahavarojen kohdentaminen on varsin rutiiniluontoista ja selkeisiin sääntöihin perustuvaa työtä, minkä vuoksi sitä on pyritty osin automatisoimaan luomalla Uljas-tietojärjestelmään kohdistusjärjestykset. Kohdistusjärjestykset käyttävät ulosottoon saapuvia maksusuorituksia automaattisesti ulosottotarkastajan sille antamien parametrien mukaisesti.
Opinnäytetyön toimeksiantaja toimii Ulosottolaitos. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää kohdistusjärjestysten käyttöä tunnistamalla siihen liittyvät mahdolliset tekniset haasteet sekä laatimalla niiden ratkaisemiseksi konkreettisia kehittämisehdotuksia. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena on laatia kohdistusjärjestysten käytöstä koulutusmateriaalia, jolla varmistetaan ulosottotarkastajien käyttävän kohdistusjärjestyksiä optimaalisella tavalla. Opinnäytetyön tavoitteena on helpottaa ulosottotarkastajien päivittäisiä työtehtäviä lisäämällä kohdistusjärjestysten oikeanlaista käyttöä. Lisäksi opinnäytetyöllä on myös laajempi tarkoitus, sillä kohdistusjärjestysten optimaalisen käytön varmistamisen tavoitteena on edistää velallisten ja velkojien oikeuksien toteutumista.
Opinnäytetyön tietoperustan ensimmäinen osa sisältää ulosottoperintään liittyvää arvopohjaa sekä maksujen käyttöön olennaisesti liittyvää yleistä tietoa ulosottomenettelystä. Toisessa osassa käsitellään ulosottoon kertyvien rahavarojen kohdentamiseen liittyvää lainsäädäntöä sekä kerrotaan tarkemmin siitä, miten rahavarojen kohdentaminen ulosotossa konkreettisesti tapahtuu.
Opinnäytetyön toiminnallinen osuus mukailee Haganin (2024) oikeusmuotoiluprosessin vaiheita. Opinnäytetyössä hyödynnettiin erilaisia muotoilullisia kehittämismenetelmiä, kuten itsedokumentointia ja päätöksentekomatriisia. Kehittämistehtävä suoritettiin käyttäjälähtöisesti, ja sen tekemiseen osallistettiin aktiivisesti tietojärjestelmän todellisista käyttäjistä muodostettua tiimiä. Opinnäytetyön tuloksena laadittiin toimeksiantajalle useita eri tasoisia Uljas-tietojärjestelmän kehittämiseen liittyviä kehitysideoita. Lisäksi opinnäytetyön tuloksena muodostettiin kattavaa koulutusmateriaalia kohdistusjärjestyksien käyttämisestä.
Uljas-tietojärjestelmää on kehitetty muutaman vuoden aikana runsaasti, ja se tukee nykyiselläänkin merkittävästi ulosottotarkastajien työskentelyä. Opinnäytetyö kuitenkin osoittaa, että kehittämistarve on edelleen olemassa. Käyttäjälähtöiset muotoilumenetelmät sopivat oikeudellisen tietojärjestelmän kehittämiseen mainiosti, ja ne varmistavat lopputuloksen vastaa-van käyttäjien tarpeisiin. Muotoilulliset menetelmät auttavat tunnistamaan myös sidosryhmien näkökulman järjestelmän kehittämisessä. Tulevaisuuden kehitystyössä on mahdollista panostaa entistä enemmän siihen, että velallisten ja velkojien oikeusturva ja järjestelmän käytettävyys toteutuvat yhtäaikaisesti.
Opinnäytetyön toimeksiantaja toimii Ulosottolaitos. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää kohdistusjärjestysten käyttöä tunnistamalla siihen liittyvät mahdolliset tekniset haasteet sekä laatimalla niiden ratkaisemiseksi konkreettisia kehittämisehdotuksia. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena on laatia kohdistusjärjestysten käytöstä koulutusmateriaalia, jolla varmistetaan ulosottotarkastajien käyttävän kohdistusjärjestyksiä optimaalisella tavalla. Opinnäytetyön tavoitteena on helpottaa ulosottotarkastajien päivittäisiä työtehtäviä lisäämällä kohdistusjärjestysten oikeanlaista käyttöä. Lisäksi opinnäytetyöllä on myös laajempi tarkoitus, sillä kohdistusjärjestysten optimaalisen käytön varmistamisen tavoitteena on edistää velallisten ja velkojien oikeuksien toteutumista.
Opinnäytetyön tietoperustan ensimmäinen osa sisältää ulosottoperintään liittyvää arvopohjaa sekä maksujen käyttöön olennaisesti liittyvää yleistä tietoa ulosottomenettelystä. Toisessa osassa käsitellään ulosottoon kertyvien rahavarojen kohdentamiseen liittyvää lainsäädäntöä sekä kerrotaan tarkemmin siitä, miten rahavarojen kohdentaminen ulosotossa konkreettisesti tapahtuu.
Opinnäytetyön toiminnallinen osuus mukailee Haganin (2024) oikeusmuotoiluprosessin vaiheita. Opinnäytetyössä hyödynnettiin erilaisia muotoilullisia kehittämismenetelmiä, kuten itsedokumentointia ja päätöksentekomatriisia. Kehittämistehtävä suoritettiin käyttäjälähtöisesti, ja sen tekemiseen osallistettiin aktiivisesti tietojärjestelmän todellisista käyttäjistä muodostettua tiimiä. Opinnäytetyön tuloksena laadittiin toimeksiantajalle useita eri tasoisia Uljas-tietojärjestelmän kehittämiseen liittyviä kehitysideoita. Lisäksi opinnäytetyön tuloksena muodostettiin kattavaa koulutusmateriaalia kohdistusjärjestyksien käyttämisestä.
Uljas-tietojärjestelmää on kehitetty muutaman vuoden aikana runsaasti, ja se tukee nykyiselläänkin merkittävästi ulosottotarkastajien työskentelyä. Opinnäytetyö kuitenkin osoittaa, että kehittämistarve on edelleen olemassa. Käyttäjälähtöiset muotoilumenetelmät sopivat oikeudellisen tietojärjestelmän kehittämiseen mainiosti, ja ne varmistavat lopputuloksen vastaa-van käyttäjien tarpeisiin. Muotoilulliset menetelmät auttavat tunnistamaan myös sidosryhmien näkökulman järjestelmän kehittämisessä. Tulevaisuuden kehitystyössä on mahdollista panostaa entistä enemmän siihen, että velallisten ja velkojien oikeusturva ja järjestelmän käytettävyys toteutuvat yhtäaikaisesti.