Automaatiolinjan HMI-käyttöliittymän kehitys – Case: EID Robotics Oy
Kyöstilä, Eveliina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501081107
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501081107
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli HMI-käyttöliittymän kehittäminen EID Robotics Oy:n automaatiolinjoille. Tavoitteena oli parantaa käyttöliittymän käytettävyyttä ja käyttäjäkokemusta, mikä puolestaan tehostaisi ja optimoisi kokoonpanolinjan prosesseja. Projektin lähtökohtana oli käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi, jossa korostettiin iteratiivista kehitystä, modulaarisuutta ja komponenttien uudelleenkäytettävyyttä.
Kehitysprosessi aloitettiin aiemman HMI-käyttöliittymän perusteellisella analyysilla, jossa tunnistettiin sen heikkoudet ja parannuskohteet. Tämän analyysin pohjalta tehtiin käyttäjävaatimusten kartoitus, mikä mahdollisti toiminnot, jotka vastasivat tarkasti loppukäyttäjien tarpeisiin. Uuden käyttöliittymän suunnittelussa keskityttiin erityisesti graafisten elementtien parantamiseen, työnkulkujen virtaviivaistamiseen ja tiedonhallinnan tehostamiseen. Käytetyissä menetelmissä hyödynnettiin ketterän kehityksen periaatteita sekä käyttäjäpalautteen keräämistä ja hyödyntämistä kehitystyössä.
Projektin aikana toteutetut parannukset HMI-käyttöliittymässä osoittivat, että käyttäjäkeskeisesti suunnitellut toiminnot voivat merkittävästi parantaa operatiivista suorituskykyä, vähentää virheiden määrää ja lisätä käyttäjien tyytyväisyyttä. Uusi käyttöliittymä paransi tiedon visualisointia ja nopeutti päätöksentekoa, mikä voi tehostaa kokoonpanolinjan toimintaa. Opinnäytetyön tulokset tarjoavat tärkeää tietoa HMI-suunnittelun jatkokehitykseen teollisuusautomaation alalla ja edistävät käyttöliittymien kehittämistä teknologiaohjatuissa ympäristöissä.
Kehitysprosessi aloitettiin aiemman HMI-käyttöliittymän perusteellisella analyysilla, jossa tunnistettiin sen heikkoudet ja parannuskohteet. Tämän analyysin pohjalta tehtiin käyttäjävaatimusten kartoitus, mikä mahdollisti toiminnot, jotka vastasivat tarkasti loppukäyttäjien tarpeisiin. Uuden käyttöliittymän suunnittelussa keskityttiin erityisesti graafisten elementtien parantamiseen, työnkulkujen virtaviivaistamiseen ja tiedonhallinnan tehostamiseen. Käytetyissä menetelmissä hyödynnettiin ketterän kehityksen periaatteita sekä käyttäjäpalautteen keräämistä ja hyödyntämistä kehitystyössä.
Projektin aikana toteutetut parannukset HMI-käyttöliittymässä osoittivat, että käyttäjäkeskeisesti suunnitellut toiminnot voivat merkittävästi parantaa operatiivista suorituskykyä, vähentää virheiden määrää ja lisätä käyttäjien tyytyväisyyttä. Uusi käyttöliittymä paransi tiedon visualisointia ja nopeutti päätöksentekoa, mikä voi tehostaa kokoonpanolinjan toimintaa. Opinnäytetyön tulokset tarjoavat tärkeää tietoa HMI-suunnittelun jatkokehitykseen teollisuusautomaation alalla ja edistävät käyttöliittymien kehittämistä teknologiaohjatuissa ympäristöissä.