Itsensä johtamisen koulutussuunnitelma henkilöstöpalveluiden asiantuntijoille
Huittinen, Lauri (2025)
Huittinen, Lauri
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502062448
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502062448
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia itsensä johtamisen koulutussuunnitelma kohderyhmänä toimivan toimeksiantaja organisaation henkilöstöpalveluiden asiantuntitiimeille. Työ eteni kahdessa vaiheessa: ensin tutkittiin kohderyhmän itsensä johtamisen nykytilaa ja sen jälkeen kehittämistyönä laadittiin koulutussuunnitelma. Työ hyödyttää erityisesti tutkimuksen ja kehittämistyön kohde-ryhmänä toimivia asiantuntijoita sekä parantaa heidän itsensä johtamisen taitoja.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys yhdisti itsensä johtamisen teorian, käyttäytymistaloustieteen näkökulmat ja itseohjautuvuusteorian. Viitekehyksessä tarkasteltiin kohderyhmän itsensä johtamisen nykytilaa ja päätöksentekoa ohjaavia ilmiöitä, kuten heuristiikkoja ja kognitiivisia vinoumia, sekä niiden vaikutuksia päätöksentekoon itsensä johtamisen näkökulmasta. Menetelmällisesti työ toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tiedonkeruu tapahtui sähköisellä kyselyllä. Kyselyyn vastasi 18 asiantuntijaa 22 henkilön kohderyhmästä, ja vastaukset antoivat arvokasta tietoa itsensä joh-tamisen ja päätöksenteon kehittämistarpeista.
Koulutussuunnitelman rakentaminen pohjautui tutkimuksessa saatujen tulosten ja teoreettisen viitekehyksen yhdistämiseen. Kehittämisprosessi keskittyi tunnistamaan kohderyhmän keskeiset vahvistusta kaipaavat osa-alueet, jotka sisällytettiin koulutuksen sisältöön.
Työkyvyn ja etätyön näkökulmat nousivat keskeisiksi niin tietoperustassa kuin tutkimustuloksissakin. Erityisesti etätyö korostui tutkimuksessa itsensä johtamisen kannalta merkittävänä kontekstina. Etätyö lisää työntekijöiden autonomiaa, mutta samalla tuo tarpeen kehittää itsensä johtamisen taitoja, kuten ajanhallintaa, tavoitteiden asettamista ja tunteiden säätelyä. Lisäksi sisäisen motivaation tukeminen, esimerkiksi autonomian ja pätevyyden tunteen kautta, koettiin tärkeäksi. Näitä näkökulmia huomioitiin myös koulutussuunnitelman sisällössä.
Johtopäätöksenä todetaan, että kohderyhmän osalta itsensä johtamisen parantaminen voi lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja tehostaa organisaation toimintaa. Kehittämisehdotuksena esitetään koulutuksen jatkokehittäminen yksikkökohtaiseksi ja laajemman tutkimuksen toteuttaminen pää-töksentekoa ohjaavista ilmiöistä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys yhdisti itsensä johtamisen teorian, käyttäytymistaloustieteen näkökulmat ja itseohjautuvuusteorian. Viitekehyksessä tarkasteltiin kohderyhmän itsensä johtamisen nykytilaa ja päätöksentekoa ohjaavia ilmiöitä, kuten heuristiikkoja ja kognitiivisia vinoumia, sekä niiden vaikutuksia päätöksentekoon itsensä johtamisen näkökulmasta. Menetelmällisesti työ toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tiedonkeruu tapahtui sähköisellä kyselyllä. Kyselyyn vastasi 18 asiantuntijaa 22 henkilön kohderyhmästä, ja vastaukset antoivat arvokasta tietoa itsensä joh-tamisen ja päätöksenteon kehittämistarpeista.
Koulutussuunnitelman rakentaminen pohjautui tutkimuksessa saatujen tulosten ja teoreettisen viitekehyksen yhdistämiseen. Kehittämisprosessi keskittyi tunnistamaan kohderyhmän keskeiset vahvistusta kaipaavat osa-alueet, jotka sisällytettiin koulutuksen sisältöön.
Työkyvyn ja etätyön näkökulmat nousivat keskeisiksi niin tietoperustassa kuin tutkimustuloksissakin. Erityisesti etätyö korostui tutkimuksessa itsensä johtamisen kannalta merkittävänä kontekstina. Etätyö lisää työntekijöiden autonomiaa, mutta samalla tuo tarpeen kehittää itsensä johtamisen taitoja, kuten ajanhallintaa, tavoitteiden asettamista ja tunteiden säätelyä. Lisäksi sisäisen motivaation tukeminen, esimerkiksi autonomian ja pätevyyden tunteen kautta, koettiin tärkeäksi. Näitä näkökulmia huomioitiin myös koulutussuunnitelman sisällössä.
Johtopäätöksenä todetaan, että kohderyhmän osalta itsensä johtamisen parantaminen voi lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja tehostaa organisaation toimintaa. Kehittämisehdotuksena esitetään koulutuksen jatkokehittäminen yksikkökohtaiseksi ja laajemman tutkimuksen toteuttaminen pää-töksentekoa ohjaavista ilmiöistä.