Yksinyrittäjien koettu työkyvyn tuen nykytila ja työkyvyn tuen tarve – haastattelututkimus Pirkanmaan yrittäjien jäsenyrityksille
Meritähti, Sari; Sitari, Heli; Heiskanen, Marika; Ruotsalainen, Heidi (2025)
Meritähti, Sari
Sitari, Heli
Heiskanen, Marika
Ruotsalainen, Heidi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021211680
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021211680
Tiivistelmä
Tausta: Yksinyrittäjien työkyvyn tukemisella on mittava yhteiskunnallinen sekä taloudellinen arvo. Yksinyrittäjyys on ollut kasvussa koko 2000-luvun ajan. Tällä hetkellä Suomessa on lähes 200 000 yksinyrittäjä. Suomen työllisyydestä yksinyrittäjiä oli 8,4 prosenttia vuonna 2020 OECD:n tilastojen mukaan. Suomen Yrittäjien yksinyrittäjätoiminnan tavoite- ja toimenpideohjelman (2023–2027) mukaan toimialoilla, joissa esiintyy paljon henkistä ja ruumiillista kuormitusta, suurin työkyvyn tuen tarve on yksinyrittäjillä. Jotta yksinyrittäjä voi menestyä, tulee hänen huolehtia omasta työkyvystään. Yksinyrittäjän työkyvyn ylläpitäminen on tarpeellista niin yrittäjälle itselleen kuin yrityksen toiminnan ylläpitämisellekin.
Tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla yksinyrittäjien kokemuksia heidän itsensä kertomana yksinyrittäjien työkyvyn tuen nykytilasta ja työkyvyn tuen tarpeesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla yksinyrittäjien työkykyä ja työkyvyn tukea voidaan kehittää.
Menetelmät: Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöllisinä teemahaastatteluina kesäkuussa 2023. Tutkimukseen osallistui Pirkanmaan Yrittäjien jäsenyrityksistä 9 yksinyrittäjää. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulokset: Yksinyrittäjät kuvailivat työkykyä ”Hyvä fyysinen ja psyykkinen työkyky mahdollistaa työn tekemisen” -pääkategorian kautta. Heidän kokemuksensa työkyvyn tuen nykytilasta sisälsi fyysisen ergonomian, organisatorisen ergonomian, omista elintavoista ja hyvinvoinnista huolehtimisen, työkyvyn tuen palvelujärjestelmä, tukiverkosto sekä osaamisen kehittämisen tuen pääkategoriat. He kokivat tarvitsevansa työkyvyn tukea terveyden ja toimintakyvyn seurantaan ja tukeen, palvelujärjestelmän apua työkyvyn tuessa, verkostoja työkyvyn tuessa, osaamisen vahvistamista työkyvyn tukena sekä tukea kokonaisvaltaisen ergonomian huomioimisessa.
Johtopäätökset: Yksinyrittäjien kuvaama käsitys työkyvystä, sekä sen tuen tarpeesta, kattaa osin laaja-alaisen työkykykäsitteen, muttei kokonaan. Työkyvyn tuki on yksinyrittäjän vastuulla itsellään ja he kokivat tarvitsevansa monipuolisia ja toimivia keinoja työkyvyn tueksi, esimerkiksi kokonaisvaltaisen ergonomian ja osaamisen kehittämisen osilta. He kokivat voivansa saada verkostoista ja toimivasta työterveyshuollosta nykyistä enemmän tukea työkykyynsä. Kuntoutuksen tarjoamat mahdollisuudet työkyvyn tukeen jäivät heidän vastauksissaan vähäiseksi, eikä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuutta nostettu lainkaan esiin. Haastateltavien otos oli pieni (n=9), jonka vuoksi tietoa yksinyrittäjien työkyvyn tuen nykytilasta ja tuen tarpeesta ei voida yleistää koskemaan kaikkia suomalaisia yksinyrittäjiä. Ilmiötä tulisi tutkia laajemmin.
Tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla yksinyrittäjien kokemuksia heidän itsensä kertomana yksinyrittäjien työkyvyn tuen nykytilasta ja työkyvyn tuen tarpeesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla yksinyrittäjien työkykyä ja työkyvyn tukea voidaan kehittää.
Menetelmät: Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöllisinä teemahaastatteluina kesäkuussa 2023. Tutkimukseen osallistui Pirkanmaan Yrittäjien jäsenyrityksistä 9 yksinyrittäjää. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulokset: Yksinyrittäjät kuvailivat työkykyä ”Hyvä fyysinen ja psyykkinen työkyky mahdollistaa työn tekemisen” -pääkategorian kautta. Heidän kokemuksensa työkyvyn tuen nykytilasta sisälsi fyysisen ergonomian, organisatorisen ergonomian, omista elintavoista ja hyvinvoinnista huolehtimisen, työkyvyn tuen palvelujärjestelmä, tukiverkosto sekä osaamisen kehittämisen tuen pääkategoriat. He kokivat tarvitsevansa työkyvyn tukea terveyden ja toimintakyvyn seurantaan ja tukeen, palvelujärjestelmän apua työkyvyn tuessa, verkostoja työkyvyn tuessa, osaamisen vahvistamista työkyvyn tukena sekä tukea kokonaisvaltaisen ergonomian huomioimisessa.
Johtopäätökset: Yksinyrittäjien kuvaama käsitys työkyvystä, sekä sen tuen tarpeesta, kattaa osin laaja-alaisen työkykykäsitteen, muttei kokonaan. Työkyvyn tuki on yksinyrittäjän vastuulla itsellään ja he kokivat tarvitsevansa monipuolisia ja toimivia keinoja työkyvyn tueksi, esimerkiksi kokonaisvaltaisen ergonomian ja osaamisen kehittämisen osilta. He kokivat voivansa saada verkostoista ja toimivasta työterveyshuollosta nykyistä enemmän tukea työkykyynsä. Kuntoutuksen tarjoamat mahdollisuudet työkyvyn tukeen jäivät heidän vastauksissaan vähäiseksi, eikä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuutta nostettu lainkaan esiin. Haastateltavien otos oli pieni (n=9), jonka vuoksi tietoa yksinyrittäjien työkyvyn tuen nykytilasta ja tuen tarpeesta ei voida yleistää koskemaan kaikkia suomalaisia yksinyrittäjiä. Ilmiötä tulisi tutkia laajemmin.