Fyysisen aktiivisuuden rooli johtamistyössä: esihenkilöiden kokemuksia ja vaikutuksia arjen työssä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia esihenkilöiden työhyvinvointiin ja kehittää käytännön suosituksia sen integroimiseksi osaksi arkea. Tutkimuksessa tarkasteltiin fyysisen aktiivisuuden roolia ja kokemuksia esihenkilöiden työhyvinvoinnissa, erityisesti stressinhallinnan, keskittymiskyvyn ja työssä jaksamisen näkökulmista.

Teoreettisena tietoperustana hyödynnettiin aiempaa tutkimustietoa stressin hallinnasta, työkyvystä ja johtamisesta. Aiheen rajaaminen oli haasteellista, koska esihenkilöitä koskevaa tutkimustietoa oli rajallisesti saatavilla. Tämän vuoksi tutkimuksessa verrattiin esihenkilöiden fyysistä aktiivisuutta aikuisväestölle annettuihin yleisiin suosituksiin, mikä antoi mahdollisuuden tarkastella tilannetta laajemmin ja pohtia, miten heidän aktiivisuutensa vertautuu valtakunnallisiin suosituksiin. Lisäksi tietoperustassa käsiteltiin tutkimuksen suunnittelua, kuten aikataulutusta, aineistonkeruumenetelmien valintaa, kyselylomakkeen rakentamista ja haastatteluiden toteutusta.

Opinnäytetyön tutkimus kohdennettiin 22 esihenkilöön ja se toteutettiin tammi-helmikuussa 2025. Tutkimuksessa käytettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Sähköisellä kyselyllä saatiin määrällistä tietoa esihenkilöiden fyysisestä aktiivisuudesta, työhyvinvoinnista ja niiden välisistä yhteyksistä. Fokusryhmähaastatteluilla syvennettiin kyselytutkimuksen tuloksia ja esihenkilöiden kokemuksia fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista, sekä kartoitettiin mahdollisia esteitä. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisesti Excel-ohjelmalla ja laadullisen aineiston analyysiin käytettiin teemoittelua.

Keskeisimmät tulokset osoittivat, että säännöllinen liikunta parantaa esihenkilöiden keskittymiskykyä, stressinhallintaa ja yleistä työhyvinvointia. Liikunta koettiin tärkeäksi työssä jaksamisen tukijaksi, mutta suurimmiksi esteiksi sen lisäämiselle nousivat ajan puute ja kiire. Johtopäätöksinä kehitettiin esihenkilöille kohdennettu työhyvinvointisuunnitelma, joka korostaa liikunnan integroimista päivittäiseen arjen työhön. Suunnitelma tarjoaa käytännön työkaluja, kuten taukoliikuntaa ja joustavia työaikajärjestelyjä, joilla tuetaan esihenkilöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.

The objective of this thesis was to examine the effects of physical activity on supervisors' workplace well-being and to develop practical recommendations for integrating it into daily routines. The study focused on the role of physical activity in stress management, concentration, and work endurance.

The theoretical foundation was based on research on stress management, work ability, and leadership. Due to the limited availability of supervisor specific studies, their physical activity levels were compared with general recommendations for adults, providing a broader perspective. The research design covered scheduling, data collection, survey construction, and interview implementation.

The study involved 22 supervisors and was conducted in January–February 2025 using both quantitative and qualitative methods. A digital survey provided data on physical activity levels and workplace well-being, while focus group interviews deepened the findings and identified barriers. Quantitative data was analyzed statistically using Excel spreadsheet tool, and qualitative data was thematically analyzed.

The key findings indicated that regular physical activity enhances supervisors' concentration, stress management, and overall well-being. While exercise was considered essential for work endurance, lack of time and a busy schedule were the main barriers.

As a conclusion, a workplace well-being plan for supervisors was developed, emphasizing the integration of physical activity into daily work routines. It includes practical tools such as short exercise breaks and flexible work arrangements to support overall well-being.